Metsävarat ja metsänomistus

12.6.2019 / Faktat

Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi

Metsätalouden maa peittää Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia. Tällaista metsää on jokaista suomalaista kohti noin 4,8 hehtaaria.

Käytännössä metsätalouden maa tarkoittaa kaikkea maaseudun maata, jolle ei ole muuta käyttöä kuin metsätalous. Kun Suomen metsä- ja ympäristöalalla puhutaan metsistä, tarkoitetaan kuitenkin useimmiten tuottavaa metsämaata ja vähätuottoista kitumaata, joita Suomessa on maapinta-alasta 81,5 prosenttia. Tuottava metsämaa tarkoittaa maata, jossa puuston kasvu on enemmän kuin kuutio hehtaaria kohti vuodessa, vähätuottoisella kitumaalla kasvu taas on 0,1–1 kuutiota hehtaaria kohti vuodessa.

Metsä- ja kitumaan lisäksi metsätalouden maahan lasketaan tuottamaton joutomaa, missä puuston kasvu on alle 0,1 kuutiota hehtaaria kohti vuodessa.
Tuottavan metsämaan pinta-ala lisääntyi 1950-luvulta 1980-luvulle saakka, koska soita ojitettiin metsätalouskäyttöön.

Suomen metsissä oli puuta runkopuuksi laskettuna yhteensä 2500 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2018. Puut kasvavat vain kasvukaudella, joka Suomessa on noin 80 päivän mittainen. Vuonna 2018 puuston kasvu oli 107 miljoonaa kuutiota, joten keskimääräinen päiväkasvu oli yli 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsät kasvavat siis yhdessä päivässä 1300 kilometrin pituisen puupinon verran, jos pino on metrin leveä ja korkea, ilman puiden välissä olevia ilmarakoja.

Kun vuotuisesta kasvusta vähennetään poistuma, saadaan luku, jonka verran metsien puumäärä kasvaa vuodessa. Poistumassa ovat mukana hakkuut, kaadetuista puista metsiin jäävät osat ja luonnonpoistuma eli luontaisesti kuolevat puut. Puuston kasvu on poistumaa suurempi kaikilla puulajeilla ja kaikkialla Suomessa.

1900-luvun alkuun verrattuna Suomen puuston määrä on kasvanut yli 60 prosenttia, vaikka yli kymmenesosa maan pinta-alasta ja parhaiten kasvavista metsistä luovutettiin 1940-luvulla Neuvostoliitolle.

Metsä- ja kitumaalla puuta on keskimäärin 94 kuutiota hehtaaria kohti, kun luku vielä 1970-luvulla oli 57 kuutiota. Puuston hehtaarikohtaisen määrän kasvusta johtuu, että vaikka hakkuumäärät kasvaisivatkin, hakattu hehtaarimäärä ei välttämättä kasva samassa suhteessa.

Suomalaisten metsät ovat suomalaisten omia

Suurin osa Suomea kuuluu kasvimaantieteessä pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli boreaaliseen metsävyöhykkeeseen. Vain Ahvenanmaalla ja lounaisimmassa osassa manner-Suomea metsät kuuluvat lauhkean vyöhykkeen sekametsiin. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä maaperä on vähäravinteista ja hapanta, ja metsäpuulajeja on vähän.

Suomessa 97 prosenttia metsissä olevasta puusta on mäntyä, kuusta tai koivua. Puolet metsäpuista on mäntyä. Kaikkiaan Suomessa kasvaa noin 30 puulajia.
Valtaosa Suomen metsistä on sekametsiä eli niissä kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia. Monipuulajinen ja monikerroksinen sekametsä on myös metsäpolitiikan tavoitteena.

Yksityiset ihmiset omistavat noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta. Suomessa on noin 620 000 metsänomistajaa, kun mukaan lasketaan kaikki yli kahden hehtaarin tilojen omistajat, puolisot sekä yhtymien ja kuolinpesien osakkaat. Metsänomistajia on siis lähes 14 prosenttia kansasta.

Yksityisten kansalaisten omistuksessa olevat metsät siirtyvät usein perintönä sukupolvelta toisella; siksi Suomessa puhutaan perhemetsätaloudesta. Valtio omistaa 26, osakeyhtiöt, kuten teollisuus 9 ja muut tahot 5 prosenttia tuottavasta metsämaasta. Valtion metsät sijaitsevat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomessa ja niistä 45 prosenttia on tiukasti suojeltu. Valtionmetsiä hoitaa valtion liikelaitos Metsähallitus.

Tyypillistä metsänomistajaa ei ole

Muutama vuosikymmen sitten tyypillinen perhemetsänomistaja oli maalla asuva, vähän kouluja käynyt maanviljelijämies. Nykyisin tyypillistä metsänomistajaa ei enää ole. Eniten metsänomistajarakennetta muokkaa väestön ikääntyminen ja suurin metsänomistajaryhmä ovatkin eläkeläiset.

Suomessa pohditaan paljon metsänomistajakunnan nopeaa kaupunkilaistumista. Vaikka ilmiö on todellinen, kuitenkin vielä vuonna 2009 metsäomistajista 55 prosenttia asui haja-asutusalueilla, kun taas neljännes asui yli 20 000 asukkaan kaupungeissa. Runsas 40 prosenttia metsänomistajista asui tilallaan. Metsänomistusrakenne kuitenkin muuttuu koko ajan ja uusia tietoja asiasta saadaan alkuvuodesta 2020.

Suomalaiset metsätilat ovat tyypillisesti pieniä. Yli kahden hehtaarin metsätiloja on noin 344 000 ja niiden koko on keskimäärin 30,5 hehtaaria. Yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain viisi prosenttia metsätilojen määrästä.

Metsänomistusrakenne polarisoituu siinä mielessä, että sekä suurten että pienten tilojen määrä on kasvussa.

Metsätilalla on usein monta omistajaa ja siksi metsänomistajia on noin kaksinkertainen määrä metsätiloihin verrattuna. Perikunnat omistavat yhdeksän prosenttia metsätiloista ja pääosin yksityisten kansalaisten muodostamat yhtymät 17 prosenttia.

Noin puolet metsätiloista on siirtynyt omistajilleen perintönä. Yksityismetsä vaihtaa omistajaa keskimäärin noin 30 vuoden välein.

Perheiden ja yksityisten kansalaisten osuus hyvätuottoisista metsämaista on suurempi kuin muiden, koska valtion ja osittain myös yhtiöiden maat sijaitsevat pääosin vähätuottoisilla mailla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Niinpä yksityismaiden osuus hakkuista on metsien omistusosuutta selvästi suurempi, noin 80 prosenttia.

Lähteet: Luonnonvarakeskus, MTK, Metsähallitus

Päivitetty: kesäkuu 2019

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti