”Metsä on mahtava yleiskone” – startup-yrittäjä uskoo biomassan lisäarvoon

15.10.2020 / Artikkeli
Esa Torniainen. Kuva: Anna Kauppi
Papticin puupohjainen kuitumateriaali korvaa muovia esimerkiksi kaupan pusseissa. “Puuta kannattaa tuottaa ja käyttää siellä, missä sen lisäarvo on suurin, sanoo Paptic Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Esa Torniainen. Kuva: Anna Kauppi

Maapallon biomassat eivät riitä kaiken fossiilisen raaka-aineen korvaamiseen. Muutakin tarvitaan, mutta biomassoilla on silti merkittävä rooli, sanoo suomalainen metsäalan innovaattori ja startup-yrittäjä Esa Torniainen.

“Oikeat ratkaisut löytyvät, kun pidetään mielessä tuotannon kannattavuus ja kestävyys”, sanoo Torniainen, Paptic Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja.

Paptic on yksi Suomen metsäalan lupaavista startup-yhtiöistä. Sen tarkoitus on tuottaa vaihtoehtoja fossiiliraaka-aineista valmistettujen tuotteiden, kuten joustopakkausten, muovikassien ja lähetyskuorien korvaamiseen puupohjaisilla tuotteilla.

Torniainen on graafisen teknologian diplomi-insinööri. Urallaan hän on tutkinut nykyisin Metsä Boardina tunnetussa yhtiössä ja metsäteollisuuden tutkimusyhtiö KCL:ssä esimerkiksi digitaalisten painopapereiden kaupallistamista ja uusien pakkausmateriaalien kehitystä.

Papticin työ ei Torniaisen mukaan ole aina helppoa. Biomassojen käyttöä pidetään yleisesti ottaen hyvänä, mutta puun käyttö on kuitenkin Euroopan mittakaavassa enemmänkin pohjoismainen juttu.

“Muualla Euroopassa hyväksytään esimerkiksi peltopohjaisesta tärkkelyksestä tehdyt muovit, mutta puun käyttöön liittyvistä innovaatioista ei usein ole edes kuultu tai jos on, niitä saatetaan jopa kauhistella, koska niiden takia joudutaan kaatamaan puita”, Torniainen sanoo.

Tosiasiassa kestävästi hoidetusta metsästä tuotetun metsäbiomassan käyttö ei ole koskaan ainakaan huonompaa kuin peltobiomassan.

”Mutta miten saamme ihmiset ymmärtämään tämän”, Torniainen kysyy.

Riittääkö biomassa?

Torniainen ei haluaisi puhua biomassojen riittävyydestä yleensä. Riittävyys riippuu siitä, millaista käyttöä halutaan.

“Biomassat eivät ole samanlaisia, mutta eivät myöskään niiden käyttötarkoitukset. Kestävyys riippuu aina kokonaisuudesta”, Torniainen sanoo.

Avainsanoja on kaksi: lisäarvo ja kestävyys. “Puuta kannattaa tuottaa ja käyttää siellä, missä sen lisäarvo on suurin, missä sillä voidaan korvata huonompia ratkaisuja, missä tuotteen elinkaarta voidaan pidentää, missä on järkevä kierrätysmahdollisuus”, Torniainen sanoo.

Esa Torniainen. Kuva: Anna Kauppi
Muovin käyttöä tulee vähentää siellä, missä sen käyttö ei ole välttämätöntä, Esa Torniainen sanoo. Kuva: Anna Kauppi

Metsäbiomassan suuri etu on, että sen tuotanto ei kilpaile samasta maa-alasta ruoantuotannon kanssa.

“Harmillisen usein teollista biomassaa kasvatetaan siellä, missä on eniten ihmisiä ja ruoan tarve suurta. Ääriesimerkkinä tästä on puuvilla, joka vaatii tolkuttomasti keinokastelua, vaikka vettäkään ei sen tuotantoseuduilla yleensä ole tarpeeksi”, sanoo Torniainen.

“Jos puuvilla voidaan korvata metsässä sadeveden varassa kasvavalla puulla, hyöty on ilmiselvä”, sanoo Torniainen.

Pelto sinänsä ei myöskään vedä millään tavoin vertoa metsälle sen kummemmin monimuotoisuudella kuin hiilensidonnallakaan mitattuna.

”Puusta voi tehdä vaikka mitä, jos vain markkinalla on imu ja halu maksaa. Suomalaisena tiedän sen, että metsä on oikein hoidettuna mahtava yleiskone: se tuottaa niin iloa kuin virkistystäkin ja lisäksi vielä maailman mahtavinta raaka-ainetta”, Torniainen sanoo.

Torniainen pitää järkevänä myös puun hyödyntämistä polttoaineiksi, jos siihen käytetään sellaisia metsätuotannon sivutuotteita, joille ei ole muutakaan käyttöä.

”Me haluamme korvata puulla fossiilituotteita siten, että hyöty on selvä arvoketjun jokaisessa vaiheessa”, Torniainen sanoo.

Fossiiliset ovat kanssamme vielä pitkään

Fossiiliraaka-aineista ei silti päästä eroon pitkiin aikoihin. Esimerkiksi muoveja on erilaisia, ja usein niiden käyttö on myös kestävää, kunhan huolehditaan, että tuotteet eivät päädy luontoon.

Fossiilisia polttoaineita käytetään esimerkiksi lentämisessä. Niin kauan kuin lentopetrolia tehdään, syntyy esimerkiksi sivutuotteita, joista ei oikein voi tehdä muuta kuin erilaisia muoveja.

”Tämä on varmaankin totta, mutta haluaisin silti tietää, mikä osuus näillä sivutuotteilla on öljynjalostuksen kannattavuudessa. Paljonko ne hidastavat öljystä luopumista? Jos niitä ei käytettäisi, paljonko petrolin hinta nousisi”, kysyy Torniainen.

Torniaisen mukaan tämä on ongelma, jota suurin osa päättäjistä tai muovin käyttöä vastustavista ei ymmärrä. ”Mutta ei tämä ole joko-tai-kysymys. Muovin käyttöä tulee vähentää siellä, missä sen käyttö ei ole välttämätöntä.”

”Silti menee vielä pitkään ennen kuin muovista päästään kokonaan eroon. Tai ehkä se tehdään joskus paremmista raaka-aineista ja loppusijoituskin opitaan”, Torniainen sanoo.

Päätavoitteen pitäisi kuitenkin olla, että fossiilisia raaka-aineita ei oteta maasta pois. Nykytavoite on vähentää vuotuisia päästöjä. Pahimmillaan se merkitsee, että kaikki fossiiliraaka-aine käytetään, mutta pidemmän ajan kuluessa.

Kertakäyttökin voi olla järkevää

Myös kertakäyttöä pitäisi katsoa kokonaisuuden kannalta. Torniaisen mukaan Euroopan unioni ajaa voimakkaasti uudelleenkäyttöä, mutta onko se aina paras ratkaisu?

”Otetaan vaikka keksipakkaus. Jos sen materiaali kiertää tehokkaasti osana suurempaa kiertoa, se todennäköisimmin on ympäristön kannalta parempi kuin uudelleen käytettävä, pestävä ja edestakaisin kuljetettava pakkaus”, sanoo Torniainen.

Paptic-kassi. Kuva: Anna Kauppi
Kerava pyrkii Euroopan ensimmäiseksi muovipussittomaksi kaupungiksi. Kaupunki jakoi vuoden alussa kaikille asukkailleen Papticin puukuituisesta materiaalista valmistetut kassit. Kuva: Anna Kauppi

Ympäristöystävällisyys vaihtelee myös paikan suhteen. Esimerkiksi maidon tuominen kotiovelle uudelleenkäytettävissä lasipulloissa voi hyvinkin olla järkevää suur-Lontoossa, mutta tuskin Inarissa, missä ihmiset asuvat kilometrien päässä toisistaan.

”Esimerkiksi ostoskassi pitää tietenkin käyttää useaan kertaan. Mutta ei tämäkään käskemällä onnistu, vaan kuluttajalle pitää antaa siihen aito ja helppo mahdollisuus”, sanoo Torniainen ja pääsee ”lempiaiheeseensa”: kuluttajista valtaosa haluaa toimia ympäristöystävällisesti mutta yhtä iso osa heistä on myös laiskoja.

Tässä kohtaa Torniainen nostaa omankin kätensä virheen merkiksi: ”Meidän on tehtävä tämä houkuttelevaksi myös meille laiskoille, muuten tästä ei tule mitään.”

Materiaalien riittävyyden kannalta kierrätys ja uudelleenkäyttö – mutta myös käytön vähentäminen, esimerkkinä tuotteiden keventäminen – ovat kuitenkin avainasemassa. Ilman niitä ihmisiltä loppuu materiaali.


Aiemmin forest.fi:ssä: Suomalaisinnovaatio haastaa muovin – merten muovijäte kuriin uuden sukupolven paperikassilla

Aiemmin forest.fi:ssä: Pikkukaupunki julistautui muovipussittomuuden edelläkävijäksi Euroopassa – jakoi koteihin puupohjaiset kassit


Paptic-materiaali joustaa – sitä voi jalostaa nykyteollisuuden koneilla

Papticin päätuote on puupohjainen kuitumateriaali, jolla voi korvata muovia esimerkiksi kauppakasseissa ja lähetyskuorissa. Materiaalia voi valmistaa paperikoneilla, joihin on tehty pieniä muutoksia.

Materiaalista voidaan tehdä jatkojalosteita samoilla koneilla, joilla jo nyt jalostetaan muoveja, papereita ja kartonkeja. Lisäksi sitä on saatavilla paljon: Papticin sopimusvalmistajien kapasiteetti on useita tuhansia tonneja vuodessa. Valmistus on Euroopassa, mutta jatkojalostusta on ympäri maailman.

Esimerkiksi kauppakassina materiaalilla on sekä paperi- että muovikassin edut: se on tehty uusiutuvista raaka-aineista, se voidaan kierrättää paperin seassa tai polttaa bioenergiana. Se myös kestää vettä.

Materiaali on hyvin kestävää. Siitä tehdyn kauppakassin voi käyttää jopa kymmenen kertaa.

Kun Suomen Posti testasi Papticin lähetyskuoria, tarkoitus oli käyttää niitä niin kauan, että ne hajoavat. Koe piti lopettaa, koska pakkaus ei hajonnut lainkaan.

Nyt käytössä olevilla koneilla tehty Paptic-materiaali ei kykene hyödyntämään kaikkia yhtiön hallussa olevan teknologian etuja. Niitä varten tarvitaan uudenlainen kone.

Paptic etsiikin yhteistyökumppania teknologiansa saamiseksi teolliseen mittakaavaan. Tavoitteena on monipuolisempi tuotevalikoima ja entistäkin kestävämpi tuotanto.

Vaikka koronapandemia sinällään ei ole haitannut yhtiön tuotteiden käyttöä vähittäiskaupassa, se on hidastanut liiketoiminnan kehitystä. Tästä huolimatta Papticin myynti on kasvanut.

Tänä vuonna liikevaihto kolminkertaistuu vuodesta 2019. Tavoite on kasvattaa myyntiä niin, että yhtiö on kannattava viimeistään vuoden 2021 lopussa.

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti