Kivihiilen alasajo voi johtaa puupolttoaineen tuontiin – biomassan kysynnän ja tarjonnan ero kasvaa huimasti

Euroopan metsäisin maa saattaa joutua turvautumaan tuontipuuhun ilman hakkuurajoitteitakin. Jos kivihiilen käyttö ajetaan alas, mahdollisia korvaajia ovat turve ja muut fossiiliset polttoaineet, mutta niitäkään ei haluttaisi käyttää. Jäljelle jää puu.

Raakapuun kysyntä on Suomessa kasvussa. Sitä lisää viime helmikuinen hallituksen päätös, että kivihiilen käyttö energianlähteenä lopetetaan toukokuuhun 2029 mennessä.

Jos kivihiili korvataan puulla ja muut päätetyt ja suunnitellut metsäteollisuuden investoinnit lasketaan yhteen, puun kysyntä nousisi konsulttiyhtiö Pöyryn laskelman mukaan noin 13 miljoonaa kuutiota vuodessa. Toisaalta tarjonta voisi nousta korkeintaan neljä miljoonaa kuutiota vuodessa lisähakkuiden takia. Kysyntä kasvaisi siis yhdeksän miljoonaa kuutiota enemmän kuin tarjonta.

 

Lähde: Pöyry

Jos myös turpeen tuotanto kielletään, kysynnän kasvu nousee jo 15,5 miljoonaan kuutioon. Kantojen käytön kielto taas vähentäisi tarjontaa miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Kysynnän ja tarjonnan erotus kasvaisi siis 12,5 miljoonaan kuutioon. Eroa voisi kuitenkin pienentää miljoonan kuution verran lisäämällä pienpuun korjuun tukea.

Teollisuus käytti kotimaista raakapuuta 64 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2018. Suunnitelmissa on nostaa määrä noin 80 miljoonaan kuutiometriin. Toisaalta suunnitelmaa on arvosteltu ilmastosyistä.

Kymmenen miljoonan kuution vaje

Pöyry on laskenut myös, paljonko energiaa voisi säästyä, jos lämmitystä sähköistettäisiin esimerkiksi lämpöpumpuilla kaukolämpöverkoissa ja kiinteistöissä, hukkalämmön paremmalla talteenotolla ja paremmalla energiatehokkuudella. Säästö voisi vähentää puun kysyntää arviolta kolme miljoonaa kuutiota.

Myös hakkuutähteiden hyödyntämistä voitaisiin Pöyryn mukaan tehostaa ja sen vaikutus voisi olla miljoona kuutiota puuta.

 

Lähde: Pöyry

Joka tapauksessa puun kysyntä kasvaisi Pöyryn arvion mukaan kaikilla vaihtoehdoilla selvästi enemmän kuin kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikaisen mukaan tällaisia määriä on vaikea saada kotimaasta kustannustehokkaasti.

Useat Pöyryn arvioimista keinoista – kuten hakkuutähteiden ja kantojen hyödyntäminen ja lämmityksen sähköistäminen – eivät välttämättä edes onnistu tai ainakin tulevat kalliiksi. Lisäksi ne saattavat olla ristiriidassa muiden tavoitteiden, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa.

”Käytännössä puumassan osalta käyttämättömänä on nyt vain kantoja ja niiden käytössä taas on ekologisia ja ilmastoon liittyviä ongelmia. Muutkin polttoaineet tuottavat haasteita ja tuuli, sähkö ja maalämpö vaativat aikansa”, sanoo Asikainen.

Ainoa vaihtoehto olisi puun tuonti

Pöyryn arvion mukaan lisääntyvä puumassan kysyntä kohdistuisi ulkomaille, jos kotimaassa tarjontaa ei ole. Asikainen on samaa mieltä: ”Nopea luopuminen kivihiilestä ja turpeesta johtaa erittäin todennäköisesti puupolttoaineen tuontiin.”

Tuonnin kannattavuutta lisää, että kotimaassa metsistä kerättävä puu on kaukana suurista väestökeskittymistä, missä energiaa tarvitaan. Kun monet suuret kaupungit sijaitsevat rannikolla, meren yli tuotava hake on kuljetusten kannalta helppo ratkaisu.

Toinen asia on, missä määrin puuta löytyy maailmalta, sillä Suomi ei ole ongelmineen yksin. Kasvava käyttö lisäisi puun hintaa selvästi.

Siirtymävaiheessa puupolttoaineen tuonti ei kuitenkaan Asikaisen mielestä ole välttämättä huono vaihtoehto, erityisesti jos käytettävissä on metsätuhopuuta tai sellaista puuta, jolla saadaan alennettua paloriskiä Pohjois-Amerikassa tai Venäjällä.