Kiina hakee Suomesta kestävän metsätalouden osaamista – koulutus voitaisiin tuotteistaa vientiin

30.1.2020 / Artikkeli
Suomalaiselle metsäosaamiselle on runsaasti kysyntää. Kuva: Saku Ruusila
Suomalaiselle metsäosaamiselle on runsaasti kysyntää. Kuva: Saku Ruusila

Kiinassa etsitään ratkaisuja metsien avaamiseksi talouskäytölle. Professori Guangzhe Liu toi opiskelijansa Joensuuhun, sillä kestävän metsätalouden osaaminen on hänen mukaansa Suomessa vahvaa.

Shaanxin maakunnassa sijaitsevan Northwest Agriculture Universityn 24 metsätieteiden opiskelijalle räätälöitiin Joensuussa kolmen kuukauden maisteriopintojen jakso.

”Opintomatkan tavoitteena oli laadukas opetus ja edistyneiden metsämaiden kuten Suomen kestävän metsätalouden ja biotalouden periaatteiden oppiminen”, kertoo yliopiston kestävän metsätalouden ja yrittäjyyden professori Guangzhe Liu ja sanoo tavoitteiden toteutuneen.

”Tämä on Suomen vahvaa osaamisaluetta. Luentojen lisäksi opiskelijat vierailivat yrityksissä ja metsässä suorittamassa hyvin käytännönläheisiä tehtäviä.”

Koulutus järjestettiin Karelia-ammattikorkeakoulun koordinoimana ja yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Riveria-ammattioppilaitoksen kanssa. Aiemmin Joensuussa on koulutettu muun muassa 400 intialaista metsähallinnon virkamiestä lyhyillä kursseilla.

”Suomen kestävä metsätalous, metsähallinto, metsien uudistaminen ja pitkälle edennyt puun jatkojalostaminen uusiin metsäpohjaisiin biotaloustuotteisiin teki kiinalaisiin opiskelijoihin vaikutuksen”, kertoo Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori ja tutkija Paavo Pelkonen.

”Koulutusta helpotti se, että opiskelijat olivat motivoituneita ja aktiivisia suoraan yliopistonsa maisteriopintoihin valittuja”, Pelkonen kiittää.

Metsäalan koulutuksessa Suomen kilpailija on Kanada

Kansainvälistyminen ja ulkomaisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen ovat Itä-Suomen yliopiston tavoitteita. Pelkosen mukaan juuri suomalaiselle metsäosaamiselle on runsaasti kysyntää ja koulutus tulisikin tuotteistaa kansainvälisille koulutusmarkkinoille.

Puun jatkojalostus uusiin biotaloustuotteisiin tekee vaikutuksen, sanoo professori Paavo Pelkonen. Kuva: Markku Laukkanen
Puun jatkojalostus uusiin biotaloustuotteisiin tekee vaikutuksen, sanoo professori Paavo Pelkonen. Kuva: Markku Laukkanen

Kilpailu kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla on Pelkosen mukaan kuitenkin kovaa. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa toimivilla yliopistoilla on runsaasti ulkomaalaisille opiskelijoille räätälöityä maksullista koulutusta.

”Meidän yliopistojemme perinteeseen ei ole kuulunut bisneksen teko koulutuksella, vaikka sille olisi kysyntää”, Pelkonen sanoo.

”Metsäalan koulutuksessa Suomen suurin kilpailija on Kanada, josta kiinalaiset ovat tähän saakka etupäässä ostaneet koulutusta. Joensuun koulutusjakson jälkeen on kaikki syy uskoa, että koulutusyhteistyö kiinalaisten yliopistojen kanssa tulee jatkumaan.”

Koulutusvienti tukee myös puutuotteiden vientiä

Northwest Agriculture Universityn tutkinto-opiskelijoille konseptoitiin maisteritason koulutuspaketti. Metsätieteiden lisäksi opetuspaketissa on mukana puun kestävän käytön ratkaisuja kuten puurakentaminen.

”Kokosimme viikon opetuspaketin puurakentamisen tekniikasta ja arkkitehtuurista, mikä oli uutta opiskelijoille. Olihan meillä mielessä myös puurakentamisen osaamisen vientimahdollisuus”, Pelkonen sanoo.

”Koulutus lisää kiinalaisten opiskelijoiden Suomi-tietoutta myös vientituotteiden ja mahdollisuuksien kannalta. Kun nämä nuoret pääsevät Kiinassa työelämään, he tuntevat Suomen metsätalouden ja sen vientituotteet”, Pelkonen sanoo.

Liun mukaan Kiinan valtio kannustaa nuoria opiskelijoita yrittäjyyteen valmistumisen jälkeen.

”Jo nyt on tilanne se, että hyvin harva opiskelijoistamme menee valtiolle töihin. Noin 60–70 prosenttia valmistuneista toimii teollisuuden ja yritysten tehtävissä, osa ryhtyy itsenäisiksi yrittäjiksi. Minunkin tiedekunnassani on kurssi, miten perustetaan oma yritys.”

”Suomessa saatu opetus ja kokemus on antanut opiskelijoille uusia visioita ja näkökulmia opiskeluun. Kun Kiinassa keskitytään metsäkoulutuksessa puiden istuttamiseen ja metsän suojeluun, siitä on lyhyt matka metsäpohjaiseen biotalouteen”, Liu toteaa.

Kiina avaamassa metsien käyttöä jalostukseen

Metsätalouden keskeisin tavoite Kiinassa on eroosion ja aavikoitumisen torjuminen. Esimerkiksi metsien merkitys hiilinieluna ilmastomuutoksen torjunnassa on Pelkosen mukaan kiinalaisille opiskelijoille uusi asia.

Kiinassa on metsäkoulutuksessa keskitytty puiden istuttamiseen ja metsän suojeluun, sanoo professori Guangzhe Liu. Kuva: Markku Laukkanen
Kiinassa on metsäkoulutuksessa keskitytty puiden istuttamiseen ja metsän suojeluun, sanoo professori Guangzhe Liu. Kuva: Markku Laukkanen

Parhaillaan Kiinassa etsitään kestäviä ratkaisuja metsien hyödyntämiseen taloudellisesti. Puuraaka-aineen kysyntä on valtavaa, mutta talouskäytön mahdollistamisen pelätään johtavan metsien liikakäyttöön. Kiinalaisten investointihaluja suomalaiseen metsäteollisuuteen kuten sellutehtaisiin selittääkin Pelkosen mukaan raaka-aineen saannin turvaaminen.

”Vaikka Kiina ja Intia metsittävät alueitaan enemmän kuin kaikki muut maat maailmassa yhteensä, sen tavoitteena ei ole talouskäyttö vaan ympäristökatastrofien torjuminen”, Pelkonen sanoo.

Professori Liu vahvistaa, ettei Kiinan viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana laajasti istutettuja metsiä voi hyödyntää taloudellisesti. Puupohjaiset tuotteet kuitenkin tukevat Kiinan hallituksen tavoitetta vähähiilisestä taloudesta ja ne ovat Liun mukaan kiinnostavia kuluttajalle. Varsinkin Pekingin ja Shanghain kaltaisissa ostovoimaisissa miljoonakaupungeissa on halua hankkia ekologisia, puupohjaisia tuotteita esimerkiksi rakentamisen tarpeisin.

”Puun käyttö on kasvussa rakentamisessa ulkoverhoilussa ja sisätiloissa. Kun ennen käytettiin puuviilulla päällystettyjä levyjä, nyt halutaan massiivipuuta. Se koetaan terveelliseksi ja markkinoilla puutuotteita kutsutaankin vihreiksi tuotteiksi”, Liu kertoo.

”Hiiliasiat ovat tulossa myös tavallisten ihmisten tietouteen. Vähähiilinen elämäntapa on kasvussa ja siihen kannustamme”, Liu sanoo.

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta.

Markku Laukkanen

Kirjoita kommentti