Kun paperin kulutus vähenee, hiipuvat myös keräyspaperivirrat. Roskat kotikeräyspaperin seassa aiheuttavat entistä enemmän ongelmia.
Paperinkeräys Oy on yritys, joka on kokenut raadollisesti paperinkäytön vähentymisen. Parikymmentä vuotta sitten yrityksen liikevaihto koostui lähes täysin keräyspaperin käsittelystä. 1990-luvulta lähtien se on kehittänyt uusia palveluja korvaamaan keräyspaperiliiketoiminnan kyykähdystä.
”Tällä hetkellä enää puolet liikevaihdosta kertyy keräyskuidusta. Vuosien 2008-09 jälkeen graafisten paperien keräysmäärät ovat pienentyneet kymmenen prosenttia vuodessa, joissakin laaduissa 40”, sanoo toimitusjohtaja Kyösti Pöyry.
Pöyry muistuttaa, että paperittomasta toimistosta on puhuttu 1950-luvulta lähtien. Kehitys kohti paperittomuutta oli aluksi hidasta, mutta nyt vauhdin kiihtyminen tuntuu konkreettisesti.
”Olemme taklanneet alamäkeä ottamalla mukaan palveluihin ensin kartonkipakkausten ja myöhemmin muovin, metallien, lasin, elektroniikan ja puisten kuormalavojen keräämisen. Olemme tätä nykyä täysverinen jätehuollon tarjoaja.”
Kysyntä ylittää tarjonnan
Kierrätyspaperin keräysmäärät Suomessa kasvoivat nopeasti vuoteen 2008 asti. Silloin talouden taantuma alkoi kurittaa paperinkulutusta, ja sähköinen media valtasi markkinoita.
Paperia ei enää tuotettu entiseen malliin. Lehtien levikit ja sivumäärät laskivat ja monet sanomalehdet siirtyivät pienempään tabloid-kokoon. Koska paperia ei tehty enää yhtä paljon kuin ennen, ei sitä voitu enää kerätäkään samoja määriä.
Keräyspaperia käyttävät tehtaat joutuvat tasapainoilemaan niukan tarjonnan kanssa. ”Teollisuus voisi käyttää keräyspaperia enemmänkin”, vahvistaa Metsä Tissuen Mäntän-tehtaan ostopäällikkö Iiro Mattila.
Pehmopapereita tekevä Mäntän tehdas on yksi noin kymmenestä suomalaistehtaasta, joille keräyspaperi on tuotannon raaka-aine. Mäntänkin tehtaalla on kysyntää nykyistä suuremmille keräyspaperimäärille. Jos sitä ei saada tarpeeksi, tehtaalle voi tulla paineita tuotemuutoksiin.
Keräyskuitu kiinnostaa teollisuutta myös siksi, että se on ensikuitua selvästi edullisempi raaka-aine.
”Voimme käyttää moneen tuotteeseen sekä ensi- että kierrätyskuitua. Tuotereseptejä ei kuitenkaan muuteta hetkessä, ja keräyspaperin osuus lopputuotteessa määräytyy sen laatuvaatimusten mukaan. Jos näyttää, että edessä on kierrätyspaperin saatavuuden osalta tiukat ajat, laitamme ostajat töihin, jotta raaka-ainetta saadaan”, sanoo Mäntän tehtaan laatu- ja ympäristöpäällikkö Tero Alvoittu.
Keräyspaperin seasta löytyy jopa puutarhakalusteita
Määrien vähentyessä myös keräyspaperin laatu on heikentynyt Mäntän tehtaalla. Osittain muutos johtuu eri paperilaatujen osuuksien muutoksista: kun hyvälaatuista toimisto- ja aikakauslehtipaperia ei enää kerry entiseen malliin, sanomalehtipaperin osuus kasvaa.
Mutta Mattila ja Alvoittu ovat huomanneet myös toisen muutoksen. ”Ennen saimme parasta laatua parhailta toimittajilta. Nyt haemme markkinoilta kaiken, mitä saamme. Ja sen seurauksena paperin joukossa on jopa polkupyörärunkoja ja puutarhakalusteita”, Alvoittu sanoo kotitalouksista kertyvästä keräyspaperista.
Onko kuluttajien käyttäytyminen sitten muuttunut? Tähän ei saa suoraa vastausta, mutta kysymys jää askarruttamaan. ”Kun keräyspaperin volyymit laskevat, laatuhäiriöiden merkitys korostuu”, Alvoittu sanoo.
Keräyspaperivirrasta erotetun raakkikasan kohdalla näkymä on lohduton. ”Yhdellä silmäyksellä näkyy useita jalkapalloja, sadoittain juomapulloja ja esimerkiksi CD-levyjä”, Alvoittu sanoo.
Rojut peilaavat kierrätysmotivaatiota
Toisaalta aika ei enää tahdo riittää keräämään. ”Suuren, 35 tonnin paperikuorman levittäminen ohueksi matoksi vie aikaa, jotta sitä pääsisi käsipelillä puhdistamaan”, sanoo Mattila.
Mattila ja Alvoittu myöntävät, että usko suomalaisen kuluttajan kierrätysmotivaatioon on koetuksella. Pahimmassa tapauksessa keräyspaperierä joudutaan heittämään pois, jos sitä ei ole mielekästä puhdistaa suuren työmäärän takia.
”Paperin seasta löytyvät rojut kertovat siitä, miten osa kuluttajista mieltää kierrätyksen. Onko tämä sitten tietämättömyyttä vai välinpitämättömyyttä”, Alvoittu kysyy.
Suomalaiset ovat kuitenkin oppineet laittamaan paperit kierrätyslaatikkoon. Paperin talteenottoaste nousi vuonna 2013 uuteen ennätykseensä. Suomessa kulutetusta paperista ja kartongista päätyi kierrätykseen 80 prosenttia, kun prosentti koko Euroopassa oli 72.
Keräyspaperi etsii ostajaa myös maailmalta
Keräyspaperista tehdään lähinnä uutta paperia ja pakkauksia. Suomessa jalostettavasta keräyspaperista yli puolet päätyy paperiksi. Eniten keräyskuitua käyttää UPM:n Kaipolan tehdas, joka on maan ainoa sanomalehtipaperia tekevä tehdas.
Keräyspaperi myös liikkuu rajojen yli. Suomessa talteen kerätystä paperista ja kartongista viedään muihin maihin noin viidennes. Suomeen myös tuodaan keräyspaperia jonkin verran.
Paperinkeräys Oy:n toimitusjohtaja sanoo, että keräyspaperi on kuin mikä tahansa hyödyke, jolle haetaan parasta hintaa markkinoilta. Yhtiö on toimittanut paperieriä Kiinaan ja Indonesiaan asti.
Kauppaa voi syntyä hyvinkin pienistä eristä. ”Esimerkiksi Keski-Euroopassa toimii pieniä ja erikoistuneita tehtaita, samoin Aasiassa. Tavara liikkuu laivakonteissa kuin mikä tahansa muukin kappaletavara.”
Vaikka keräyspaperin määrät ovat hiipuneet, keräyspaperista tehdyt tuotteet säilyvät Suomenkin markkinoilla. ”Keräyspaperituotteita tehdään jatkossakin”, sanoo Alvoittu ja kertoo, kuinka osa kuluttajista haluaa nimenomaan kierrätyskuidusta tehtyjä tuotteita.
Olipa paperituotteessa kierrätyskuitua tai ei, kierrätyspaperin mielikuva on iskostunut syvälle suomalaisten ajatuksiin. ”Kuluttajat pitävät harmaahkoa paperia ympäristöystävällisempänä”, Alvoittu toteaa.
