Euroopalla on biotalouden avaimet – Helsingin biotalouskonferenssissa pohdittiin kuluttajien osallistamista muutokseen
Helsingissä pidetyn European Bioeconomy Scene 2019 -kokouksen viesti oli, että tutkimus- ja kehitystyötä biotalouden kasvattamiseksi on jo paljon. Vaativin tehtävä on osallistaa muutokseen tavalliset ihmiset, kuluttajat ja Euroopan eri alueet.
Biotalous on ottanut viime vuosina isoja askeleita eteenpäin muutamien isojen teollisuuslaitosten myötä. Keinot tehdä biotaloudesta valtavirtaa ja muuttaa sadat ideat todellisuudeksi ovat olemassa.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi, että komissiolla on kaksi keinoa edistää liiketoimintaa: rahallinen tuki ja sääntely.
”Mielestäni sääntely on keinoista tehokkaampi. Uudet säädökset alkavat ohjata rahavirtoja välittömästi. Niinpä sääntelyn taso on ratkaisevaa”, Katainen sanoi.
Katainen on ollut komissiossa vastuussa kauppaneuvotteluista muun maailman kanssa. Hänen mukaansa esimerkiksi Kiina ja Japani ovat olleet erittäin kiinnostuneita EU:n biotaloutta koskevista päätöksistä.
”Meillä on tässä valtaa kaukana omien rajojemme ulkopuolella”, sanoi Katainen.
Pohjoisesta puuta, etelästä ruokaa
Eilisen biotalouskonferenssin järjestivät Euroopan komissio ja Suomen maa- ja metsätalousministeriö. Se oli heinäkuussa alkaneen Suomen EU-puheenjohtajuuden suurimpia kokouksia. Osanottajia oli lähes 400 kaikkiaan 42 maasta.
Kokouksessa korostettiin moneen otteeseen, että biotalous on lukuisten eri tahojen, myös yritysten, välistä yhteistyötä. Yksi tapa edistää biotaloutta ovat pilottitehtaat, kuten Metsä Springin Äänekoskelle rakenteilla oleva puupohjaista tekstiilikuitua tuottava koelaitos.
Euroopan unionin alueella on useita vastaavia koelaitoksia. ”Tietääkseni ne kaikki yhdistävät ruokaa, kuitua ja palveluja”, sanoi Rob Beekers, Cargillin kehitysjohtaja.
Biotalouden kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Pohjoinen biotalous perustuu enimmäkseen puun käyttöön, etelämpänä kyse on paljolti ruoan tuotannosta. Siksi pohjoismaiden on toisinaan vaikea saada ymmärrystä metsätaloudelleen etelämpää, ja puun kasvavan käytön kestävyyttä epäillään.
Kokouksessa unionin biotalousstrategian kehikkoa korostettiin: se on kannattavaa taloutta, mutta yhtä lailla se ottaa huomioon Euroopan eri alueiden ominaispiirteet eikä ylitä ekologian asettamia rajoja.
Tarvitaan systeeminen muutos
Eurooppaa vaadittiin astumaan johtoon globaalissa muutoksessa kohti biotaloutta. Kuten komission biotalousjohtaja John Bell sanoi, ”jos unionilla on mitään virkaa, se otaa johdon systeemisessä muutoksessa kohti globaalia biotaloutta”.
”Meillä on tieto, meillä on ymmärrys ja meillä on keinot korjata elämäntapamme ekologian asettamissa rajoissa”, sanoi Bell.
Mutta kuten komission perustaman Joint Research Centre -tutkimuslaitoksen johtaja Giovanni De Santi sanoi, kestävyys ei ole vain ekologiaa, vaan sen tulee ottaa huomioon kaikki YK:n määrittelemät kestävän kehityksen päämäärät.
Tätä korosti myös Aalto-yliopiston filosofian professori Matti Häyry. Hän peräänkuulutti biotalousratkaisuiden kokonaisvaltaisempaa tutkimusta.
Päivittäiset tutkimustulokset ihmistoiminnan vaikutuksista ilmastoon, herättävät hämmennystä, käsittelevätpä tutkimukset sitten hakkuutapoja tai lemmikkien pitämistä. Häyry haluaisi uudenlaista tutkimusta, missä selvitettäisiin esimerkiksi ilmastopäätöksistä hyötyvät ja kärsijät.
”Sitten hyödyt ja haitat arvioitaisiin ja päätettäisiin, pitääkö haitat korvata vai peräti luopua päätöksistä”, Häyry sanoi.
Toisin sanoen, ihmiskunnan pitäisi alkaa perusteellisesti miettiä, mitä elämältä halutaan. Haluammeko esimerkiksi pitää lemmikkejä?
Nyt kysytään kuinka, ei enää mitä
Biotalouden tavoite on siis melko hyvin tiedossa, mutta tie tavoitteeseen ei. Kuten FVA:n toimitusjohtaja Susanna Albertini sanoi, ”ennen ihmiset kysyivät biotaloudesta, että mitä ihmettä. Nyt he kysyvät, kuinka ihmeessä”.
Saksan biotalousneuvoton puheenjohtaja Christine Lang kertoi kuluttajien kysyvän, voisivatko he itse muka tehdä muutoksen. Luottamus uusiin ratkaisuihin ei ole kovin korkea.
”Eniten kiinnostaa oma terveys. Ihmiset tietävät, mikä olisi hyväksi esimerkiksi ilmastolle, mutta he eivät tee sitä”, sanoi Lang.
Jos päättäjät haluavat kuluttajat mukaan, heidän tulisi ottaa huomioon muutamia perusasioita. ”Ihmiset eivät halua nopeita muutoksia. He eivät halua sekaannusta, he haluavat edetä askel askeleelta. Kuluttajakunnan heterogeenisuus tulee ottaa huomioon”, sanoi Lang.
Ihmiset haluavat kantaa vastuuta, mutta eivät yksin. Langin mukaan vastuu tulisi jakaa viranomaisten, liike-elämän ja kuluttajien kesken.
Kuten Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn sanoi, ”tähän asti olemme olleet mukavuusalueellamme teknisissä asioissa, mutta nyt meidän on siirryttävä sieltä pois, yhteiskunnallisiin ongelmiin”.
