Puutalossa hiili on paremmassa varastossa kuin metsässä, sanoo professori Hubert Hasenauer
Itävaltalaisprofessori ylisti Suomen-vierailullaan Suomessa ja Euroopassa pitkään jatkunutta kestävän metsänhoidon perinnettä. Eurooppaa ei pitäisi hänen mukaansa verrata metsäasioissa tropiikkiin.
Wieniläisen BOKU-yliopiston metsätalouden professori Hubert Hasenauer ylisti eurooppalaista kestävää metsänhoitoa ja kannusti puurakentamiseen vieraillessaan Helsingissä huhtikuussa.
”Haasteena on nyt yhdistää metsänhoito ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta silti Suomea ja Eurooppaa ei pitäisi verrata tässä kysymyksessä tropiikin maihin. Meidän metsänhoitomme on varmasti kestävää. Meillä on siitä yli sadan vuoden perinne”, Hasenauer luennoi Metsäteollisuus ry:n järjestämässä seminaarissa.
Hasenauer muistutti Euroopan metsäpeitteen lisääntyneen vuoden 2010 jälkeen keskimäärin 44 000 hehtaarilla vuodessa ja Euroopan olevan ainoa maanosa, jossa metsäpeite ylipäätään lisääntyy. Rakennusmateriaalina ja uusiutuvana energiana puuta käytetään Euroopassa paljon enemmän kuin maailmassa keskimäärin.
Esimerkiksi Suomessa puuta kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan. Puun määrä on lisääntynyt suomalaismetsissä 67 prosenttia 1970-luvulta.
Metsien hakkuiden vähentämistä on tarjottu lääkkeeksi ilmaston lämpenemistä vastaan. Tällöin lisääntyvä puusto sitoisi itseensä enemmän hiiltä ilmakehästä. Hasenauerin mukaan hakkuiden vähentäminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu.
”Tärkeää on ymmärtää ero hiilivaraston ja hiilensidonnan välillä. Metsän vanhetessa hiilivarasto yhä hitaasti kasvaa, mutta hiilensidonta vähenee. Vanhemmassa metsässä puiden sieppaamasta hiilestä kuluu vähemmän kasvuun ja enemmän soluhengitykseen”, Hasenauer sanoo.
Metsän vanhetessa ja järeytyessä myös riskit kasvavat. Kun puut ovat vanhoja ja korkeita, tuuli kaataa niitä herkemmin. Kaatuneet puut tarjoavat pesäpaikkoja kaarnakuoriaisille, ja hyönteistuhot lisääntyvät. Myös metsäpalot käyvät Hasenauerin mukaan todennäköisemmiksi, kun metsässä on enemmän polttoainetta tulelle.
Hasenauer kannustikin metsien ilmastotalkoissa siirtämään katsetta tuotteiden hiilivaraston suuntaan.
”Metsien hiilivaraston ei tarvitse sijaita vain metsässä, vaan se voi yhtä hyvin olla kestävissä puutuotteissa, kuten puurakennuksissa. Puurakennukset ovat itse asiassa metsää parempi varasto siinä mielessä, että kun puuaines on varastoitu rakennuksiin, metsä voi olla nuorta ja sitoa hiiltä tehokkaammin kuin vanha metsä sitoisi.”
Hasenauer täsmensi, että kaadetusta puusta rakennusmateriaaliksi ei siirry kaikki, vaan puulajin mukaan 50–60 prosenttia. Loppu on oksaa, latvaa ja kuorta, jotka nekin hyödynnetään sivuvirtoina muiksi tuotteiksi tai energiaksi.
”Jos puulla korvataan betonia, ilmastohyöty on ilmeinen, koska betonilla on hyvin suuret hiilipäästöt. Suurin ilmastohyöty puusta saadaankin juuri puurakennuksissa.”
Aktiivinen metsänhoito mahdollistaa hakkuut ja hiilinielun
Euroopan metsäisimmässä maassa Suomessa keskustellaan nyt paljon siitä, mitä maan talousmetsissä olisi järkevintä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdä: pitäisikö metsän kiertoaikoja pidentää tai hakkuita vähentää vai jatketaanko hakkuukiertoa nykyisellä tahdilla.
Saadakseen kättä pidempää tietoa Metsäteollisuus ry tilasi Luonnonvarakeskukselta (Luke) aiheesta tutkimuksen. Siinä Suomen talousmetsien kasvua, hiilinielua ja luontoarvoja tarkasteltiin kahdessa eri hoitoskenaariossa aikavälillä 2026–2055. Tutkimusprofessori Jari Hynynen esitteli tulokset Metsäteollisuuden seminaarissa.
Kummassakin skenaariossa Metsäteollisuus oli määrittänyt vuotuisen hakkuukertymän samaksi: vuoteen 2029 saakka 79,8 miljoonaa kuutiometriä ja vuodesta 2030 alkaen 87,2 miljoonaa kuutiometriä.
Erot tulevat hoitotavoista.
Perusskenaariossa Suomen talousmetsien hoito jatkuu nykyisellään eli noudattaa vallitsevia metsänhoitosuosituksia sekä PEFC- ja FSC-metsänhoitostandardeja.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen skenaariossa metsänhoitoa tehostetaan monin tavoin. Metsiä lannoitetaan enemmän ja taimikkoa hoidetaan useammin. Puusto uudistetaan aina jalostetuilla taimilla tai siemenillä. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi havupuuvaltaisissa metsissä huolehditaan siitä, että soveltuvilla kasvupaikoilla viidennes puustosta on lehtipuuta. Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta lisätään etenkin turvemaiden kuusikoissa.
Hoitotoimien tehostus tuottaa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan selvän hyödyn. Perusskenaariossa metsien vuotuinen kasvu pysyttelee koko tarkastelujakson hieman reilussa 100 miljoonassa kuutiometrissä. Ilmastoskenaariossa metsien kasvu nousee joka kymmenvuotiskaudella. Jakson lopussa eli vuosina 2046–2055 se on jo liki 120 miljoonaa kuutiometriä.
Ilman tehostustoimia suunnitellut vuotuiset hakkuumäärät alkavat vähentää puuston hiilinielua vuoden 2030 jälkeen. Tehostustoimien ansiosta hiilinielu sen sijaan jatkaa kasvua. Samalla myös metsien monimuotoisuusarvot, kuten lehtipuuston ja tuhansille lajeille tärkeän lahopuun määrä lisääntyvät.
”Jotta tähän päästäisiin, ilmastoskenaariossa kuvatut tehostustoimet pitää toteuttaa täysimääräisesti ja ne myös pitää osata kohdentaa oikein. Esimerkiksi lannoitukset pitää kohdentaa sinne, missä ne antavat parhaan tuloksen”, Hynynen huomautti.
Myös Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi painotti, että juuri aktiivisella metsänhoidolla voidaan samanaikaisesti sekä lisätä puuston kasvua että vahvistaa metsien nielua ja ilmastokestävyyttä.
”Aktiivinen metsänhoito ei tarkoita sitä, että silloin tällöin hoidetaan, vaan että tunnemme metsämme ja hoidamme niitä läpi koko kiertoajan”, Niemi painotti.