Miksi tiedeyhteisön sisällä ollaan erimielisiä metsien käytöstä suhteessa ilmastonmuutokseen? Miksi toisten mukaan hakkuita pitää vähentää tai niitä ei ainakaan saa lisätä, toisten mukaan voi lisätä?
Tiedeyhteisön erimielisyydet johtuvat siitä, mitä itse kukin tutkimus tai tutkija asiassa painottaa ja haluaa painottaa.
Tutkijat arvioivat hakkuiden vaikutusta ilmastonmuutokseen asiaa erilaisilla aikaväleillä. On totta, että jos hakkuita lisätään, se pienentää metsien hiilinielua verrattuna siihen, että hakkuita ei lisättäisi. Toisaalta, vaikka hakkuita lisättäisiinkin ehdotusten mukaan, nykyinen hiilinielu ylitettäisiin lisääntyvän metsänkasvun takia viimeistään vuoden 2040 paikkeilla, todennäköisesti paljon aikaisemminkin.
Jos hiilinielua ei siis haluta pienentää ennen vuotta 2030, hakkuita ei voi lisätä. Mutta jos halutaan turvata mahdollisimman suuri hiilinielu pitkällä aikavälillä, hakkuita kannattaa lisätä siten, että metsien pitkän aikavälin hiilensidontakyky on mahdollisimman suuri. Tällöin metsien hiilinielu saavuttaisi ennätyssuuren tason vuoden 2050 jälkeen, eli samaan aikaan kuin esimerkiksi Pariisin sopimus korostaa tarvetta mahdollisimman suuriin hiilinieluihin.
Mahdollisimman suurta hiilinielua ennen vuotta 2030 on perusteltu kiireellä lopettaa ilmaston lämpeneminen mahdollisimman pian. Jos se tehdään hakkuita rajoittamalla, sen voi tehdä yhdessä metsässä vain kerran. Esimerkiksi ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mukaan tämä tarkoittaisi, että tulevien sukupolvien mahdollisuudet käyttää metsiä ilmastonmuutoksen torjuntaan vähenisivät, jolloin se ei olisi kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Lisäksi se olisi poikkeuksellista: tällaista periaatetta ei sovelleta missään muualla yhteiskunnissa tai edes ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimajärjestelmien rakentaminen on kuluttanut energiaa niin paljon, että ne eivät mahdollisesti vieläkään ole tuottaneet sitä määrää energiaa, mitä niiden rakentamiseen on kulunut ja kuluu. Varsinkin aurinkosähkön osalta tuotantolaitokset on merkittävässä määrin rakennettu sähköllä, joka on tehty kivihiiltä polttamalla.
Toistaiseksi ne ovat siis vain lisänneet ilmakehän hiilikuormaa – vieläpä ennen vuotta 2030.
