Metsät ovat osa elvytystä, kun suunnittelemme uutta normaalia
Muutama viikko sitten luonnontieteilijä ja televisiotoimittaja Sir David Attenborough rikkoi maailmanennätyksiä tavoittamalla miljoona seuraajaa Instagramissa alle viidessä tunnissa. Hänen viestinsä oli selkeä: planeettamme pelastaminen on nyt viestintähaaste.
Tämä pätee erityisesti maailman metsiin. Metsillä ja biotuotteilla on keskeinen rooli monien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa: ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, metsien toimimiseen hiilinieluina ja ruoan, toimeentulon, polttoaineen, suojan ja puhtaan veden tarjoamisessa.
Metsäalalla on kuitenkin imago-ongelma. Sitä ei nähdä osana ratkaisua. Metsät nähdään monissa paikoissa ympäri maailmaa ainoastaan jonakin, johon ei saa koskea. Monet metsiä käsittelevät viestintäkampanjat piirtävät kuvia metsistä suurina, vihreinä lainehtivina peitteinä – juuri sellaisina, joita yleisö ei halua nähdä kaadettavan. Moottorisahan tai korjuukoneen surina tässä yhteydessä saa monet säikähtämään.
Sattumanvaraisen puiden kaatamisen ja kestävän metsänhoidon välillä on elintärkeä ero. Haaste on kertoa tästä erosta suurelle yleisölle ja muuttaa syvään juurtunutta ajattelutapaa metsistä. Meidän on lisättävä ymmärrystä metsien kestävästä käytöstä erilaisiin tarkoituksiin miljardien ihmisten – myös maailman haavoittuvimpien ihmisten – elämänlaadun parantamiseksi, mutta myös tärkeänä keinona suojella itse metsiä.
Kun ihmiskunta keskittyy rakentamaan parempaa maailmaa koronaviruksen jälkimainingeissa, viestintähaaste on tärkeämpi kuin koskaan. Metsät ja metsätuotteet voivat auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet. Ne olisi sisällytettävä elvytyssuunnitelmiin, kun suunnittelemme uutta normaalia.
Kriisin aikana metsätuotteet ovat olleet eturintamassa.
Pandemia on se hetki historiassa, jolloin ihmiset ovat huomanneet, kuinka tärkeitä metsätuotteet ovat arjessamme. Kriisin aikana metsätuotteet ovat olleet eturintamassa. Kaupoista on hamstrattu hygieniatuotteita ja pahviin pakattuja elintarvikkeita. Suojavarusteissa ja puhdistuksessa käytetään raaka-aineena puukuituja ja nanoselluloosaa. Puupintojen on todettu hylkivän sekä viruksia että bakteereja.
COVID-19 on myös muuttanut kuluttajien asenteita ja käyttäytymistä heidän arvioidessaan uudelleen sitä, mikä on elämässä tärkeää. Konsulttiyritys McKinseyn tekemässä tutkimuksessa melkein kaksi kolmasosaa kyselyyn osallistuneista kuluttajista on tehnyt merkittäviä muutoksia elämäntapaansa vähentääkseen ympäristövaikutuksiaan. Yli 60 prosenttia kertoo aloittaneensa tuotteiden kierrättämisen ja ostamisen ympäristöystävällisissä pakkauksissa. Suurin osa vastaajista sanoo, että saastumisen vähentämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota – jotain, missä puutuotteilla voidaan auttaa korvaamalla niillä muovia.
Metsäalalla on voimakas kestävän puun tarina kerrottavanaan. Tiede ja innovaatiot laajentavat sitä, mitä kaikkea voimme tehdä puusta rakentamisesta lääkkeisiin. Fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvat tuotteet voidaan korvata uusiutuvasta puusta valmistetuilla. Meillä on loistava tilaisuus vakuuttaa kertomalla ratkaisuista, miettiä kehityspolkumme uudelleen, pienentää hiilijalanjälkeämme ja työskennellä yhdessä ratkaistaksemme taloudelliset, biologisen monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen kriisit.
Mitä voimme tehdä sen varmistamiseksi, että kehittyvä metsäsektori ja kestävät metsätuotteet huomataan?
Ensinnäkin hallitusten, kansainvälisten järjestöjen ja yksityisen sektorin eli teollisuuden ja metsänomistajien on tehtävä yhteistyötä edistääkseen ajankohtaisten metsätalouskysymysten ymmärtämistä kestävän metsänhoidon vahvistamiseksi politiikassa ja käytännössä.
Toiseksi meidän on tuotava esiin innovaatioita, joissa puuta käytetään toimivana, edullisena ja uusiutuvana vaihtoehtona fossiilisille tuotteille.
Kolmanneksi meidän on yksinkertaistettava monimutkaiset ja usein abstraktit asiat ihmisiä koskettaviksi tarinoiksi. Meidän on tehtävä viestistämme merkityksellinen ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja siinä, mitä he voivat tehdä henkilökohtaisesti paremman maailman rakentamiseksi.
Lopuksi meidän on kerrottava paremmin se, mitä monet eivät ole vielä ymmärtäneet: miten ja miksi kestävät puutuotteet todella pitävät metsät ja ekosysteemit terveinä ja auttavat samalla vähentämään hiilidioksidipäästöjä metsien hävittämisen sijaan. Vanha sanonta pätee tässäkin: fakta on faktaa, mutta mielikuva on todellisuutta.
Kun ihmiset arvioivat elämäänsä uudelleen koronan suorien ja epäsuorien vaikutusten seurauksena, meillä on harvinainen mahdollisuus tehdä metsätaloudesta ja puupohjaisista bioinnovaatioista merkityksellinen osa ratkaisua. Älkäämme tuhlatko sitä.
Artikkelin on julkaissut aiemmin International Institute for Sustainable Development.
