Sahateollisuus: Kiina pelasti viime vuoden – lupaus on sitäkin suurempi
Kiina on noussut nopeasti Suomen sahaviennin kohdemaana. Jatkossa Kiinaa kehitetään suuntaan, jossa puurakentamisen uskotaan kasvavan rajusti.
Sahateollisuuden vientimaana Kiina nousi viime vuonna jo neljänneksi lähes 140 miljoonan euron vientiarvolla, mikä on noin puolet viennistä ykkösmaahan, Japaniin. ”Kiina pelasti meidät. Kun vienti muualle taantuu, Kiinaan se kasvaa”, sanoi toimitusjohtaja Kai Merivuori Sahateollisuuden (entinen Suomen Sahat) sidosryhmäpäivässä.
Nousu ei ole tullut itsestään. Sitä on pyritty käynnistämään jo kauan sitten, mutta vasta sahateollisuuden nykyinen, työ- ja elinkeinoministeriön ja Finpron kanssa yhteinen vientikampanja on onnistunut.
Kampanjan edustaja Kiinassa, Gao Ya kertoi, että esimerkiksi kiinalainen ovivalmistaja ja alumiinisten ikkunanpokien valmistaja, molemmat maan johtavia alallaan, ovat kiinnostuneet liimapuusta. Rakennusyhtiöt kyselevät sisäpaneeleja ja lattiapinnoitteita ja kysyntää on myös suomalaistyyppisille hirsitaloille, ympäristöystävällisille puunsuojauskemikaaleille ja suojauksesta syntyvän jätteen kierrätysmenetelmille sekä suomalaiselle puudesignille.
Maine kantaa pitkälle
Yan mukaan suomalaisilla on hyvä maine ja sen varassa voi rakentaa markkinointia. Mahdollisuudet ovat suuret nimenomaan Kiinan uuden suuntauksen vuoksi.
”Talouskasvu kuvattiin Kiinassa pitkään kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla. Nyt maa vetää henkeä ihan tietoisesti.”
Jatkossa kasvua haetaan ”syvyydestä”, kuten Ya ilmaisee. Maa on vaurastunut ja ihmiset haluavat käyttää rahaansa. Vuorossa on palveluiden rakentaminen.
Tämä luo sahatavaran viennille on monia kiinnostavia kasvualoja. Yksi on asuntojen rakentaminen.
Kiinalaiset asuvat edelleen ahtaasti ja vanhoissa taloissa on suuri tarve saneerauksille. ”Molemmissa puun osuus voisi olla suuri”, Ya sanoo.
Kiinan sisäinen matkailu on nousussa ja turismi tarvitsee tukikohtia. ”Niitä on tulossa paljon ja ne kaikki haluavat rakentaa puusta”, sanoo Ya.
Puurakentaminen Kiinassa perustuu paljossa tuontipuuhun: kotimaisten hakkuiden määrä on yhtä suuri kuin tuontipuun ja tuodun sahatavaran. Omaakin puuntuotantoa on silti perustettu vuodesta 2000 lähtien.
Esimerkiksi vuonna 2013 perustettiin 14 miljoonan hehtaarin viljelmä, jolta ennakoitiin saatavan kestävin menetelmin 5–8 vuodessa lähes sata miljoonaa kuutiota puuta. Ulkomaille viljelmiä on perustettu vieläkin enemmän, 40 miljoonaa hehtaaria.
Laiton puukauppa on Yan mukaan otettu Kiinassa vakavasti viimeistään vuonna 2007. Siihen on otettu selvä kielteinen kanta, mutta vastatoimien tehokkuutta Ya ei arvioinut. Kiinan kaikki luonnonmetsät aiotaan kuitenkin suojella vuoden 2017 loppuun mennessä.
Kapea huonekalumarkkina olisi suomalaisille leveä
Kaupungistuminen lisää esimerkiksi huonekalujen tarvetta. Huonekalujen myynnistä Ya nostaa esiin kolme kapeaa, mutta suomalaisittain katsottuna volyymiltään valtavaa markkinaa: yksilölliset tilaushuonekalut sekä vanhusten ja lasten huonekalut.
Tilaushuonekalujen osuus on kymmenesosa kaikista huonekaluista, mutta niiden kysyntä kasvaa kolmanneksen vuodessa. Lasten määrä taas tulee kasvamaan uuden, kahden lapsen politiikan ansiosta kahdeksalla miljoonalla lapsella vuodessa enemmän kuin aiemmin. Tätä nykyä alle 15-vuotiaita lapsia on Kiinassa 220 miljoonaa.