Pekka Pesonen: Suomalaiset tekivät vuonna 1995 ratkaisevan virheen, jonka vaikutukset näkyvät yhä
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen muutti Brysselistä Suomeen 26 vuoden jälkeen.
Entinen Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogecan pitkäaikainen pääsihteeri Pekka Pesonen muistuttaa Suomen metsätalouden omintakeisuudesta verrattuna muuhun Euroopan Unioniin.
Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta.
”Muilla ei tällaisia määriä metsäpinta-alaa ja luontotyyppejä ole. Ehkä Ruotsi ja Baltian maat ovat lähimpänä meitä, mutta esimerkiksi Alpeilla eletään erilaisessa konstellaatiossa”, keväällä Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä aloittanut Pesonen sanoo.
Mutta vaikka Suomi on Euroopan metsäisin maa, se ei tuo lisää päätösvaltaa EU:n metsäpolitiikassa.
”Vaikka pistäisimme Suomen, Ruotsin, Baltian maat ja Itävallan yhteen, emme ole missään määräävässä asemassa EU-politiikassa. Se on vähän hankalaa. Esimerkiksi ympäristöpolitiikan aloitteiden perusteellinen muuttaminen tai pysäyttäminen on äänimäärillämme mahdotonta”, Pesonen sanoo.
”Ja kun Pohjoismaissa on metsänhoidosta erilaisia näkemyksiä, niin se tuppaa olemaan niin, että Brysseliä käytetään vetoomustuomioistuimena kuten aikanaan Moskovaa. Momenttia haetaan EU:n tasolta. Sellaisia piirteitä on ihan selvästi nähtävissä”, Pesonen sanoo.
Omaleimaisuudesta puhuttaessa Pesonen sanoo, että esimerkiksi Suomessa vallitsevat jokaisenoikeudet ovat poikkeuksellinen järjestely EU:ssa.
Belgiassa ei voi mennä metsään. Se on yksityisomaisuutta, jonne ei ole mitään asiaa. Kun muutimme Belgiaan reilu parikymmentä vuotta sitten, löytyi kyltti, että metsä on auki tänään kello se ja se.
”Belgiassa ei voi mennä metsään. Se on yksityisomaisuutta, jonne ei ole mitään asiaa. Kun muutimme Belgiaan reilu parikymmentä vuotta sitten, löytyi kyltti, että metsä on auki tänään kello se ja se”, Suomeen hiljattain Brysselissä vietettyjen 26 vuoden jälkeen muuttanut Pesonen sanoo.
”Suomessa joku taho laittoi kampanjan pystyyn, että Suomessa metsä on auki aina”, hän huvittuu.
Metsässä käynti kansanhuvi
Suomessa jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen. Luonnon käyttämiseen oikeuksien sallimissa rajoissa ei tarvita maanomistajan lupaa eikä se maksa mitään.
Suomessa metsässä käynti on kansanhuvi, johon liittyy marjastaminen, metsästäminen, ulkoilu, hiihtäminen, suunnistus… Se on aivan poikkeuksellinen juttu. Siitä olisi pitänyt aikoinaan puhua, että mitä metsä merkitsee meille suomalaisille, eikä se olisi välttämättä tarkoittanut edes varsinaista lobbausta.
”Suomessa metsässä käynti on kansanhuvi, johon liittyy marjastaminen, metsästäminen, ulkoilu, hiihtäminen, suunnistus… Se on aivan poikkeuksellinen juttu. Siitä olisi pitänyt aikoinaan puhua, että mitä metsä merkitsee meille suomalaisille, eikä se olisi välttämättä tarkoittanut edes varsinaista lobbausta. Suomen Metsäyhdistyksen näkemyksiä ja työtä olisi pitänyt puffata Eurooppaan 15–20 vuotta sitten”, hiljattain Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnan jäseneksi kutsuttu Pesonen sanoo.
Päättäjien Metsäakatemia on yhteiskunnan päättäjille ja muille vaikuttajille suunnattu kurssi ja keskustelufoorumi. Kurssia on järjestetty myös EU-vaikuttajille.
Suomalaiset tekivät kollektiivisen virheen
Pesosen mukaan suomalaisten 1990-luvulla tekemä kollektiivinen virhe olla puhumatta metsäasioista EU:ssa näkyy yhä. Suomi liittyi kansanäänestyksen jälkeen Euroopan unioniin vuonna 1995.
”Meillä oli silloin – miten sen nyt sanoisi – blokeeraava näkemys, ettemme halua puhua metsäasioista EU:n tasolla. Se olisi pitänyt miettiä uusiksi, mutta se nyt on varmaan kaikille selvää jälkikäteen. Silloin se tuntui parhaalta etenemistavalta. Sen sekundääriset vaikutukset tulevat aika voimakkaasti nyt näkyviin.”
Metsiä koskevilla sekundäärivaikutuksilla Pesonen tarkoittaa ilmastoon, ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvää EU-lainsäädäntöä.
”Ihan konkreettisesti metsäkatoasetus, jota vielä valmistellaan, (metsien) monitorointi, ennallistamisasetus, LULUCF, hiilensidonta… Vaikka nämä asiat eivät aina välttämättä kosketa suoraan metsää, metsä saa näitä asioita kylkeensä sekä hyvässä että pahassa”, Pesonen sanoo.
Pesonen kaipaa analyysiä EU-aloitteiden kokonaisvaikutuksista.
”Me emme ole hiffanneet sitä alun perin, että EU-lainsäädäntö vaikuttaa suomalaiseen metsään ja metsätalouteen. Politiikka-aloitteiden väliltä puuttuu kokonaisvaltainen koordinointi. Meillä pitäisi olla näkemys ja visio, miten aloitteet istuvat (metsiin liittyvään) päälinjaan”, Pesonen sanoo.
Pesonen sanoo komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin puhuneen esimerkiksi luontoyhteydestä ja kestävyydestä mutta Keski-Euroopan näkökulmasta.
”Kun me (suomalaiset) puhumme forest managementista (metsänhoito), olemme aika kaukana siitä, mitä keskieurooppalainen forest management tarkoittaa. Se on kuin manikyrointia, (metsä) pahimmillaan kuin puistoa, eikä niinkään metsää”.
Metsäbiotalouden roolia ei ole sisäistetty
Pesosen mielestä metsätalouden roolia biotaloudessa ei ole sisäistetty EU:ssa, eikä edes Suomessa, vaikka metsät ovat biotalouden ytimessä. Uusiutuvien luonnonvarojen parempi ja tehokkaampi käyttö voi korvata fossiilisia raaka-aineita.
”Ilman metsää tämä ei onnistu”, Pesonen sanoo.
”Metsätalouden ongelma on, että perinteisen metsätalouden, esimerkiksi sahateollisuuden roolia biotaloudessa, ei ole sisäistetty edes Suomessa. Sahateollisuus edustaa yhteiskunnan perusvirtaa, jonka oletetaan olevan siellä itsestään aivan kuin peruselintarvikkeet, jotka tulevat kaupasta kuin Manulle illallinen. Meillä on aina ollut kylällä saha ja sillä siisti. Kukaan ei arvioi, että se saha on osa biotaloutta.”
Pesonen muistuttaa, että Suomessa moni kaupunki elää metsätaloudesta. Jos metsätalous kuihtuu, myös kaupunki kuihtuu.
”Komissio ei katso tätä samalla tavalla kuin me. Jos katsotaan metsän kokonaisarvoa paikallisesti, maaseutualueille, sahateollisuuden rooli on siinä keskeinen. Kun metsän kasvussa tavoitellaan järeää, hyvälaatuista tukkia, se puu menee rakennuksiin, rakenteisiin, huonekaluihin parhaassa tapauksessa vuosikymmeniksi – jos ei vuosisadoiksi – ja (puun sitoma hiili) pois ilmastosta. Olen aivan vakuuttunut, että tämä asia ei ole EU:n fokuksessa”, Pesonen sanoo.
Pekka Pesosen mukaan myös metsäpalot erottavat Suomen muusta Euroopasta ja jopa muusta maailmasta.
Kanadalaiset kollegat sanoivat viime syksynä, että 16 miljoonaa hehtaaria metsää paloi savuna ilmaan. Suomessa on talousmetsiä noin 20 miljoonaa hehtaaria. Jos saman verran poltettaisiin kerralla, niin hiiltä saa sitoa aika pitkään, ennen kuin menetykset saataisiin takaisin.
”Esimerkiksi kanadalaiset kollegat sanoivat viime syksynä, että 16 miljoonaa hehtaaria metsää paloi savuna ilmaan. Suomessa on talousmetsiä noin 20 miljoonaa hehtaaria. Jos saman verran poltettaisiin kerralla, niin hiiltä saa sitoa aika pitkään, ennen kuin menetykset saataisiin takaisin”, Pesonen kertoo.
Pesosen mukaan metsäpalot ovat muualla Euroopassa metsäpolitiikkaa ohjaava tekijä. Tuli tuhoaa metsiin liittyvän taloudellisen pohjan ja lajien elinympäristöt.
Suomesta palolle alttiit metsäalueet puuttuvat ainakin toistaiseksi toisin kuin muualta Euroopasta, jossa aluskasvillisuus on saattaa olla kuivaa pusikkoa. Suomessa maastopalojen määrät ovat pikemminkin olleet laskussa viime vuosina.
”Olemme Suomessa tulleet tilanteeseen, että olemme joutuneet polttamaan metsää luonnon monimuotoisuuden vuoksi, jotta saamme pidettyä tiettyjä hyönteisiä ja kuoriaisia osana luontoa. Tämä on sellainen asia, että joku portugalilainen tai kreikkalainen voi miettiä, että onko nämä ihan viisaita polttaessaan metsää. EU:n edunvalvonnassa pitää miettiä, miten se esitetään. Joku voi pitää aihetta provokaationa”, Pesonen sanoo.
Metsä vakauttaa suomalaista yhteiskuntaa
Pesonen sanoo, että metsä on merkittävä suomalaista yhteiskuntaa tasaava tekijä. Maassa on yli 600 000 yksityismetsänomistajaa ja metsät nivoutuvat oleelliseksi osaksi suomalaisuutta tavalla, jota Euroopassa ei aina ymmärretä.
Pesonen muistuttaa Suomen metsien edustavan kokonaisturvallisuutta jopa koko Euroopalle. Metsätalous pitää maata asuttuna Itä- ja Pohjois-Suomessa.
”Sillä on merkitystä, että yhteiskunta toimii joka puolella ja ihmisiä on läsnä”, Pesonen sanoo.
Metsä tarjoaa taloudellista turvaa ja uusiutuvaa energiaa. Nato-maa Suomella ja samalla EU:lla on Suomessa Venäjän vastaista ulkorajaa yli 1300 kilometriä.
”Metsäteollisuus merkitsee Suomen teollisuuden ydintä, yhtä keskeistä tekijää. Talousmetsäsektori on osa huoltovarmuutta, joka on tärkeä kokonaisturvallisuuden kannalta, Pesonen sanoo
”Metsät olivat toisen maailmansodan aikaan keskeisessä roolissa siinä, ettei tänne voinut tulla (Stalinin Neuvostoliitto) kuin hollitupaan. Meidän maastomme rikkonaisuus, vesistöt ja metsät tekevät sen, ettei tänne pääse ajamaan maastoautolla joka paikkaan reteästi linjoista läpi”, Pesonen sanoo.
