Metsien avulla voi opettaa mitä vain
Opettajankoulutuksessa Savonlinnassa on käynnissä ainutlaatuinen hanke, jonka avulla metsät aiotaan kytkeä osaksi opettajankoulutusta.
Hankkeen tarkoitus on, että opettajaopiskelijat oppivat käyttämään metsiä ja niiden antamia esimerkkejä hyväkseen omassa opetuksessaan. Metsät nähdään Savonlinnassa teemana, joiden avulla voi opettaa mitä ainetta vain.
Yksi tarkoitus on rikkoa oppiaineiden rajoja. Näin esimerkiksi kemiantunnilla tutkitaan maaperän happamuutta ja biologian tunnilla pohditaan, miten se vaikuttaa kasvillisuuteen.
”Metsä on meille luonteva teema. Metsää on Etelä-Savossa paljon, kuten myös metsäosaamista”, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Petteri Vanninen Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuksesta. Savonlinnassa opiskelee tulevia luokan- ja lastentarhanopettajia sekä kotitalouden ja käsityön opettajia.
Metsiä lähestytään kolmella tavalla
”Opettajakoulutuksessa metsäteema näkyy kolmella tavalla sisältönä, menetelminä ja arvokeskusteluna”, kertoo käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Savonlinnan opettajankoulutuksesta.
Sisältö tarkoittaa opettajien metsätietojen lisäämistä. Menetelmillä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi metsäretkien avulla pyritään rikkomaan ennakkokäsityksiä siitä, mitä ja miten opetetaan.
Menetelmä voi tarkoittaa myös ilmiölähtöistä opetusta: käsityönopettajat kehittävät pelin, jota pelatessa oppilaat oppivat vaikka jokamiehenoikeudet tai metsänhoitomenetelmiä. Lähtökohta erilaisuutta pohtivalle arvokeskustelulle on, että kaikki puut ovat erilaisia.
”Metsäalalla on ollut ja on edelleen suuri merkitys yhteiskunnassa. Alalla tapahtuu paljon ja se on hyvä esimerkki siitä, miten ala ja elinkeino muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa”, Vanninen pohtii. Kaikki Savonlinnan opiskelijat viedään opintojen alussa käymään Metsämuseo Lustoon sekä Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjulla sijaitseviin metsiin.
Tavoite on oppia tapoja opettaa
Pölläsen mukaan opiskelijat ovat ottaneet metsäteeman hyvin vastaan. ”Yleensä ensin tulee hämmennys ja uteliaisuus. Sitten ajatukset ja keskustelu lähtevät liikkeelle. Siitä seuraa oivalluksia”, Pöllänen sanoo.
Keskustelu on luonteva alku ryhmätyöskentelylle ja jaetulle asiantuntijuudelle. Sillä, ja oppiaineiden rajat rikkovalla opetuksella yritetään antaa opettajille taitoja vastata kouluissa eteen tuleviin haasteisiin.
”Koululaisille pitää opettaa elämässä tarvittavia taitoja: luovuutta, itseilmaisua, esittämistä yhteistyötä, työn tekemistä, ongelmien ratkaisua ja kriittistä tiedonhakua. Heidän täytyy harjoitella, miten opiskellaan”, Pöllänen sanoo.
Vaikka koulussa viihtyminen on yleisesti ottaen parantunut, yhä kasvava osa koululaisista ei viihdy koulussa. Oman elämän aiheilla ja uusilla oppimistavoilla yritetään saada heidät innostumaan oppimisesta.
Osaaminen on kelvannut vientiin
Savonlinnassa osataan opetuksen kehittäminen niin hyvin, että se on kelvannut vientiinkin. Esimerkiksi Case Forest -oppimismenetelmän juuret ovat Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen, Metsämuseo Luston ja Metsäntutkimuslaitoksen aiemmassa yhteisessä hankkeessa.
”Tavoite oli keksiä, millä oppilaiden museoretkistä ja tapahtumista saataisiin mielenkiintoisia ja oppilaslähtöisiä”, kertoo työssä mukana ollut suunnittelija Suvi Pessala Suomen Metsäyhdistyksestä.
Yksinkertaistettuna idea on, että opettajan keksimien tehtävien sijaan koululaiset itse miettivät, mikä asia tai ongelma heitä kiinnostaa. He myös päättävät itse, miten ongelma selvitetään ja tulokset esitetään. Opettajan rooli on ohjata työtä.
Kansainvälinen metsäalan ja koulujen yhteistyötä pohtinut ryhmä kuuli menetelmästä ja innostui kehittämään sitä edelleen. EU-rahoitteiseen hankkeeseen lähti mukaan kahdeksan maata.
Syntyi Case Forest -menetelmä ja -materiaalit opettajien työn tueksi. Menetelmää opetetaan opettajille ympäri Eurooppaa. Näissä merkeissä Suomessa järjestetään tänä vuonna kurssit sekä Vantaalla että Rovaniemellä.
Sekä Suomen Metsäsäätiö että Maa- ja metsätalousministeriö rahoittavat Savonlinnassa tehtävää kehitystyötä.
Case Forest –pedagogics towards sustainable development