Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson pelasi nuorena lentopallon SM-liigaa. Forest.fi:n haastattelussa hän muistelee säätiön rahoittamaa, kulttimainetta nauttivaa verkkopeliä Hiidenporttia ja innostuu Metsämuseo Luston hyväksi tehtävästä alueellisesta keräyksestä.
Huhtikuun alussa Metsäsäätiön uutena toimitusjohtajana aloittanut Martta Fredrikson tiedetään taustastaan Metsäteollisuudessa, maa- ja metsätalousministeriössä, Metsähallituksessa ja Metsäsäätiössä, mutta harva taitaa tuntea häntä entisenä lentopalloilijana.
Fredriksonilla on junioreiden SM-mitaleita beach volleyssa, ja 2000-luvun alkupuolella hän pelasi lentopallon SM-liigaa Oulun Ettan yleispelaajana.
”Pelattiin hirveän nuorella porukalla kaksi vuotta SM-liigaa. Emmehän me siellä oikein pärjänneet, mutta hyvää oppia se oli”, Fredrikson sanoo.
Pelattiin hirveän nuorella porukalla kaksi vuotta SM-liigaa. Emmehän me siellä oikein pärjänneet, mutta hyvää oppia se oli.
Nyt kilpaurheilu on 38-vuotiaalla Fredriksonilla toistaiseksi takanapäin.
”Ehkä se on niin, että aikansa kutakin. Kun on ruuhkavuodet, pieni lapsi ja kiinnostava työ, niin olen siirtynyt kuntoliikunnan puolelle”, Helsingin kantakaupungissa asuva Fredrikson sanoo.
Metsäsäätiöön avoimella haulla
Metsäalalle Fredrikson päätyi pienen mutkan kautta. Hänestä olisi voinut tulla ympäristötekniikan diplomi-insinööri Oulun yliopistosta.
”Jotenkin kuitenkin tuntui, että tekninen näkökulma maailmaan ei ole ihan oma, joten hain metsätieteelliseen Helsinkiin”, hän sanoo.
Helsingin yliopistosta Fredrikson valmistui maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi.
Metsäsäätiön toimitusjohtajaksi Martta Fredrikson valittiin avoimen haun kautta.
”Olin ollut Metsäsäätiössä kolme ja puoli vuotta töissä, joten tiesin mikä paikka tämä on. Sieltä se kiinnostus kumpusi. Metsäsäätiössä on mahdollista tehdä vaikuttavaa työtä”, Fredrikson sanoo.
Tehtävään hän siirtyi Metsäteollisuus ry:n viestintäasiantuntijan työstä.
”Metsät kiinnostavat isosti”
Fredriksonin mukaan metsäala on nyt kiinnostavassa vaiheessa. Luonnon monimuotoisuuden eteen tehdään metsissä paljon työtä ja puusta kehitetään uusia tuotteita.
”Metsät kiinnostavat isosti mediassa ja eri kanavissa. On hyvä, että keskustelua käydään, vaikka suurimman julkisuuden usein tuntuu saavan kärjekkäimmät näkemykset, erityisesti sosiaalisessa mediassa”, hän sanoo.
Toivon, että se valtava määrä laaja-alaista osaamista, mitä löytyy alan toimijoilta ja ammattilaisilta, näkyisi keskusteluissa enemmän.
Metsäalan julkisuuskuva voisi Fredriksonin mukaan olla nykyistä monipuolisempi.
”Toivon, että se valtava määrä laaja-alaista osaamista, mitä löytyy alan toimijoilta ja ammattilaisilta, näkyisi keskusteluissa enemmän. Ja rakentavat keskustelut ja kohtaamiset, niitä kun on myös paljon”.
Metsäsäätiö tukee alan ääntä
Moni saattaa yllättyä, että Metsäsäätiö on perustettu niinkin myöhään kuin 1995.
”Metsäsäätiön taustalla ei ole mikään satavuotinen historia, kuten monilla metsäalan toimijoista”, Fredrikson kertoo.
Suomalaisten metsien käyttöä haastettiin aika kovasti 1990-luvulla. Arvostelua kantautui myös Keski-Euroopan markkinoilta. Pinnalla olivat muun muassa väitetyt aarniometsien hakkuut.
”Silloin ajateltiin, että alan oma ääni pitää saada kuuluviin, ja että olisi hyvä jos alalla olisi rahoittaja, joka mahdollistaisi alan yhteistä viestintää”, Fredrikson sanoo.
Säätiön perustivat yhteistyössä metsänomistajat, metsäteollisuus, Metsähallitus, sahateollisuus sekä muut metsätaloudesta toimeentulonsa saavat tahot.
”Kun taustalla on näin laaja joukko toimijoita, antaa se voimaa viestille. Metsäsäätiön vaikuttavuus tulee näkyvimmin esiin rahoitettujen hankkeiden kautta, Fredrikson sanoo.
Nyt säätiössä työskentelee Fredriksonin lisäksi viestintäasiantuntija Eetu Punkka.
”Rahoitusta hyvin suuntaamalla ja onnistuneilla hankkeilla voidaan saada paljon kahden hengen toimistoa enemmän aikaan”, Fredrikson sanoo.
Menekinedistämismaksu rahoituskanavana
Varat säätiö kerää puukaupan yhteydessä lahjoitettavilla vapaaehtoisilla menekinedistämismaksuilla.
Pystykaupoissa maksun suuruus on 0,2 prosenttia ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia puukaupan arvosta, kuitenkin vähintään kahdeksan euroa. Verovähennysten jälkeen esimerkiksi 10 000 euron pystykaupassa metsänomistajalle jää todelliseksi kustannukseksi 14 euroa.
Järjestely on tiettävästi ainutlaatuinen koko maailmassa.
”Tällä hetkellä menekinedistämismaksun maksaa noin joka kolmas myyjä. Se on puunmyyjältä vapaaehtoinen maksu, johon puun ostaja osallistuu samalla summalla. Molemmat osapuolet ovat vahvasti mukana”, Fredrikson sanoo.
Tällä hetkellä menekinedistämismaksun maksaa noin joka kolmas myyjä. Se on puunmyyjältä vapaaehtoinen maksu, johon puun ostaja osallistuu samalla summalla.
Säätiö jakaa apurahoja vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa. Säätiön tärkeimmäksi tehtäväksi Fredrikson nimeää suomalaisen metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaamisen sekä metsien käytön ja puun ja puupohjaisten tuotteiden menekin edistämisen. Säätiö tukee myös alan tutkimusta.
Fredrikson haluaa luotsata Metsäsäätiön yhä näkyvämmäksi vaikuttajaksi ja vielä vahvemmin koko metsäalan yhteiseksi kehittäjäksi.
”Meillä on juuri strategiatyö meneillään hallituksen kanssa ja tarkemmat speksit selviävät syksyllä”, Fredrikson sanoo.
Keräys Luston remonttiin alkaa
Tulevasta alueellisesta hankkeesta Fredrikson sanoo olevansa erityisen innoissaan. Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla peruskorjataan hyödyntämällä innovatiivisia puukorjausrakentamisen ratkaisuja.
Metsäsäätiö alkaa kerätä remonttiin kohdennetusti varoja Etelä-Savossa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Keräys alkaa lokakuussa ja kestää vuoden. Mukana ovat kaikki alueen puunostajat ja metsänomistajat.
”Alueelliset keräykset ovat olleet erityisen suosittuja ja onnistuneita ehkä siksi, että niissä Metsäsäätiön työ konkretisoituu ja tulee erityisen lähelle metsäsäätiömaksua miettivälle metsänomistajalle ja myös puunostajille”, Fredrikson sanoo.
Lyhyitä ja pitkiä hankkeita
”Paletti on laaja, monta eri näkökulmaa”, Fredrikson miettii, kun häneltä kysyy suosikkikohteita.
”On kahdenlaisia hankkeita. Ensinnäkin on pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, kuten hieno brändi Päättäjien metsäakatemia. Sitä on jatkettu pitkään ja se on pystynyt uusiutumaan. Kurssille osallistuvat pitävät sitä arvokkaana kokemuksena”.
Päättäjien metsäakatemia on vuodesta 1996 järjestetty kutsukurssi ja keskustelufoorumi, joka pyrkii lisäämään päättäjien vuorovaikutusta ja kiinnostusta metsäasioihin. Kurssin järjestää Suomen Metsäyhdistys, ja se saa rahoitusta Metsäsäätiön lisäksi myös maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Sitten on kertaluontoisia projekteja, joissa pienelläkin summalla voi saada paljon hyvää aikaan”, Fredrikson sanoo.
Metsäsäätiö myöntää esimerkiksi koululuokille apurahoja bussikuljetuksiin metsäretkille, joissa on metsäalan ammattilainen kertomassa työstään.
”Se on tosi konkreettista tekemistä ja iso juttu koululuokille. Retkistä jää monella tapaa hyviä muistoja”, Fredrikson kertoo.
Tutkimuksen ja opetuksen tukeminen
Metsäsäätiö mahdollistaa myös alan tutkimusta ja opetusta yliopistoissa.
”Hyvä esimerkki on Aalto-yliopiston puurakennetekniikan professuuri. Säätiö rahoitti sitä ensimmäiset viisi vuotta ja nyt se on osa Aallon toimintaa. Sen ansiosta saadaan puurakentamiseen liittyvää tutkimusta ja opiskelijoita, jotka innostuvat aiheesta ja erikoistuvat alalle”, Fredrikson kertoo.
Vaasan yliopistoon perustettiin puurakentamisen liiketoiminnan professuuri vuonna 2016.
Tällä hetkellä säätiö rahoittaa kahta professuuria. Helsingin yliopistossa metsätieteiden laitoksella on lahjoitusvaroin perustettu metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professuuri.
”Tutkimuspuolelta on mainittava mittava Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus, jossa kartoitettiin laaja-alaisesti metsäelinkeinon tulevaisuuden kuvaa ennen kaikkea metsänomistajarakenteen ja metsätalouden näkökulmasta”, Fredrikson sanoo.
Metsäsäätiö rahoittaa myös forest.fi-verkkolehteä.
Tietokonepelistä tuli hitti
Fredrikson muistuttaa Metsäsäätiön kulkeneen aika ajoin aikaansa edellä, kuten rahoittamalla Hiidenportti-tietokonepeliä koululaisille 2000-luvun alussa. Metsään sijoittuvasta seikkailupelistä sukeutui jopa arvostelumenestys.
Suomen Metsäsäätiö on saanut päähänsä teettää web-pelin, ja toisin kuin ehkä voisi odottaa, lopputulos on varsin rautainen paketti, kirjoitti Mikrobitti-lehti vuonna 2001.
Peliä kysytään vielä tänä päivänäkin, että olisiko sitä saatavilla jossain tallennemuodossa. Se on nyt retroaikakautta.
Hiisimetsän fantasiamaailmoissa touhusi yli sata hahmoa. Tarinassa sekoittuivat fakta ja fiktio, suomalainen metsätalous, kansanperinne ja science fiction.
”Peliä kysytään vielä tänä päivänäkin, että olisiko sitä saatavilla jossain tallennemuodossa. Se on nyt retroaikakautta. Se oli menestysjuttu, joka ilmestyi verkkopelien varhaisessa vaiheessa. Pystymme rahoittamaan uusiakin juttuja, eikä aina tarvitse mennä perinteisen lähestymisen mukaan”, Fredrikson kertoo.
Tällä hetkellä työn alla on alakoululaisille suunnattu, maksuton Taskumetsä-mobiilipeli. Taskumetsä-pelissä pelaajaa palkitaan metsään menemisestä, liikunnasta ja puulajien tunnistamisesta. Metsää hoidetaan ja puustoa joko myydään tai jalostetaan tuotteiksi.
”Taskumetsästä saadaan syksyllä ensimmäinen versio testiyleisölle. Siitä tulee hieno juttu,” Fredrikson sanoo.
