Suomi toimii EU:n jäsenvaltioiden puheenjohtajana seuraavan puolen vuoden ajan. Puheenjohtajuus on mahdollisuus nostaa esiin oman maan erityispiirteitä ja osaamisaluetta. Ei siis ihme, että Suomen kaudella kestävä kasvu ja biopohjaisen kiertotalouden mahdollisuudet ovat vahvasti esillä. Tätä on myös komissio toivonut.
Suomen puheenjohtajakausi ajoittuu mielenkiintoiseen aikaan. Suomen oma hallitus on vasta muutaman viikon ikäinen, ja moni ministeri uusi EU-rintamalla. Samalla vaihtui suuri joukko Euroopan parlamentin meppejä ja komissaaritkin menevät uusiksi, joten Brysselin päässä riittää myös opettelemista. Lisäksi yksi jäsenvaltio on jättämässä EU:n – Brexit toteutuu ainakin näillä näkymin. Huolimatta näistä muutoksista politiikan prosessit jatkuvat.
Puheenjohtajakaudet hoidetaan kolmen jäsenvaltion ryhmissä. Nämä maat sopivat yhteisistä teemoista, joita viedään eteenpäin kolmen kauden eli puolentoista vuoden ajan. Ennen omaa kauttaan Suomi teki tiivistä yhteistyötä edellisen puheenjohtajamaan Romanian sekä Suomea seuraavan Kroatian kanssa. Kolmikon jatkoksi on osunut metsäisiä maita, Saksa syksyllä 2020 ja Portugali keväällä 2021. Siksi metsäasioita onkin pohdittu koko viisikon voimin.
Metsäasioiden määrä ei varmastikaan tulevalla parlamenttikaudella vähene, vaikka EU:lla ei yhteistä metsäpolitiikkaa olekaan. Suomi järjestää heti kauden aluksi biotalouskonferenssin, jossa pohditaan muun muassa EU:n biotalousstrategian toimeenpanoa. Strategia nostaa esiin puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet taisteltaessa ilmastonmuutosta vastaan, ja siinähän suomalainen metsäsektori toimii vahvana esimerkkinä.
Suomi saa käsiinsä myös kestäviä investointeja koskevan asetusehdotuksen, jonka valmistelussa se on toiminut muiden jäsenvaltioiden herättelijänä metsäasioissa. Parlamentin esitys eroaa melkoisesti neuvoston tämän hetkisistä kirjauksista, ja onkin mielenkiintoista nähdä, mitä kestäviltä metsätoimilta lopulta edellytetään. Samaan aikaan Suomi ajaa vahvasti EU:n metsästrategian uudistamista ja kokoaa jäsenvaltioiden näkemyksiä tulevan strategian sisällöstä.
Eikä tässä kaikki. Yli 50 Euroopan maata ovat näillä näkymin aloittamassa uudelleen neuvottelut oikeudellisesti sitovasta metsäsopimuksesta. Siis noin viiden vuoden tauon jälkeen. Suomi johtaa EU-maiden puhetta, kun päätetään aikataulusta ja etenemistavoista. Varsinaiseen asiaan päästäneen vasta Kroatian kaudella.
Metsistä, metsien kestävästä käytöstä sekä puupohjaisista ratkaisuista puhutaan siis syksyn aikana paljon. Saamme myös joukon jäsenvaltioiden ministereitä, attaseoita ja metsäjohtajia tutustumaan suomalaiseen metsään ja metsäteollisuuteen. Toivotamme vieraat tervetulleiksi!
Yksi kommentti “Metsäasiat eivät EU-pöydistä lopu Suomen puheenjohtajakaudella”
/ Mikko Ohela
Hyvä Karoliina! Tärkeää, että pidät näitä esillä. Vaikutusketjut ovat pitkiä, mutta fundamentaalisia ja Suomelle tärkeitä.