Avoin metsätieto käyttöön kilpailulla – voittaja selviää viikonloppuna

Innovaatiot

Tunnelmaa Ultra Hack Sprint I -kilpailun finaalista vuodelta 2017. Kuva: Veeti Haapsamo, Ultrahack
Tunnelmaa Ultra Hack Sprint I -kilpailun finaalista vuodelta 2017. Kuva: Veeti Haapsamo, Ultrahack

Suomen metsistä kerätty informaatio on maailman parhaita, mutta sille ei ole vielä kovinkaan paljon kaupallista käyttöä. Hack the forest data -kilpailuun kutsuttiin ehdotuksia, joiden ainoa ehto oli, että niiden pitää hyödyntää avointa metsätietoa.

Järjestäjät odottavat metsä-hackathonin kilpailutöiltä esimerkiksi lasertekniikalla kerättyyn aineistoon perustuvaa metsien kuvantamista, metsätiedon parantamista joukkoistamalla, loppukäyttäjien tarpeisiin suunniteltuja teemakarttoja, hakkuumahdollisuuksien ja tiestön yhteyden selvittämistä ja sellaisten alueiden etsimistä, missä tiestöä kannattaisi parantaa, ja metsän kasvun ja hiilinielujen simuloimista.

Matkailun ja virkistyksen käyttöön odotetaan esimerkiksi metsänavigaattoria, jota voisi parantaa virtuaalitodellisuuden keinoin. Vesistönsuojelun käyttöön odotetaan GPS-laitetta, joka tunnistaa arvokkaita vesialueita.

Ehdotuksia tuli kaikkiaan 31. Loppukilpailuun niistä valittiin kymmenen ja voittajat julistetaan sunnuntaina 20. toukokuuta.

Mutta otettiin finaaliin yksi ylimääräinenkin osanottaja. Hack the forest data -kilpailun yhteistyökumppani Ultra Hack järjesti Intiassa huhtikuussa sikäläisen hackathon-finaalin ja sen osanottajista yksi valittiin mukaan Suomen finaaliin.

Osallistujina on vain ryhmiä

Kilpailu avattiin tammikuussa, kun vahvistui, että Suomen metsäkeskukselle tulee avoimen metsätiedon palvelu. Avoimella metsätiedolla tarkoitetaan kaikille saatavissa olevaa tietoa metsistä, siis esimerkiksi metsän puuvaroista ja -lajeista, kasvupaikkaan liittyvistä tiedoista ja vastaavasta, erittäin suurella tarkkuudella.

Avoin metsätieto kerätään kaikkien metsänomistajien metsistä hilan tarkkuudella, millä tarkoitetaan metsässä olevaa kuvitteellista neliötä, jonka sivu on 16 metriä. Tieto ei kuitenkaan sisällä metsänomistajaan liittyviä tietoja – kuten nimi- tai yhteystietoja, tilanrajoja, tai kiinteistötunnuksia – vaan vain ympäristötietoa.

Metsäkeskus haluaa kilpailun avulla lisätä avoimen metsätiedon käyttöä, edistää metsäalan digitalisaatiota ja monipuolistaa palveluiden tarjontaa.

Kilpailuun voivat osallistua vain ryhmät, mutta yksittäiset henkilötkin saivat ilmoittaa kilpailuun ideoitaan. Ideoiden ilmoittajille järjestettiin 10. huhtikuuta Pre hack -tilaisuus, jossa he saattoivat verkostoitua ja kenties luoda tarvitsemansa ryhmän.

“Ja kyllä verkostoitumista jonkin verran tapahtuikin”, sanoo Hack the forest data -hanketta vetävä Virpi Stenman.

Avoin kilpailuaika päättyi 4. toukokuuta, jolloin finalistit valittiin.

Virpi Stenman on tyytyväinen Hack the forest data -kilpailun finalisteihin. Kuva: Sanna Talsta

Haussa on sovelluskaupassa myytäviä tuotteita

Hackathon on tapahtuma, missä joukko ihmisiä kokoontuu ohjatusti kehittämään ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Hack the forest data -kilpailun järjestävät maa- ja metsätalousministeriö, Suomen metsäkeskus ja Euroopan unionin rahoittama Databio-hanke.

“Yhteistyökumppanimme Ultra Hack järjestää kilpailun infrastruktuurin, kuten tilat ja tekniset työvälineet”, sanoo Stenman.

Stenman on tyytyväinen kilpailun tasoon. “Jo alustavasta ilmoittautumisesta halusimme nähdä, onko tiimillä todella tarvittavat tekniset kyvyt. Kaikilla 31 osanottajalla ei selvästikään ollut, mutta finalisteilla kyllä on”, Stenman sanoo.

Kilpailussa etsitään todellisia, metsätietoa käyttäviä tuotteita. “Jokaisen finalistin on oltava valmis siihen, että ryhmä pystyy tekemään tuotteestaan mobiilisovelluksen valmiiksi ja sovelluskauppaan tämän vuoden aikana”, sanoo Stenman.

Muutakin avointa dataa halutaan käyttöön

Loppukilpailu alkaa perjantaina. Ennakkoon tehtyjä konsepteja valmistellaan ja viimeistellään kolmipäiväisen tapahtuman aikana. Tavoitteena on, että kilpailutöiden esittelyt ovat valmiita sunnuntaina 20. toukokuuta, jolloin voittaja julistetaan.

Tuomaristo valitsee voittajan sen perusteella, miten kilpailutyö vastaa neljään kriteeriin: uutuusarvo, haasteeseen vastaaminen, käyttäjille ja asiakkaille tuotettu lisäarvo sekä tiimin kyvykkyys. Kilpailun tuomarit ovat Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta, Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä ja Stenman.

Avointa metsätietoa saa kilpailussa yhdistää muuhunkin avoimeen dataan. Niistä esimerkkeinä mainitaan Maanmittauslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tarjoama tieto, mutta muutakin – kuten metsäteollisuuden ja metsänomistajien – tuottamaa tietoa saa käyttää.

Voittajaryhmien kesken jaetaan 10 000 euron palkinto. Lisäksi parhaan sovelluksen jatkokehitykseen on varattu maksimissaan 30 000 euroa, mikäli sovellus on mobiilikaupassa ennen vuodenvaihdetta.

Lisäys 21.5.2018: Hack the forest data -kilpailun voittajaksi valittiin RoadsML, jonka kehittämä sovellus kartoittaa tiestön kuntoa. Se yhdistää avointa metsätietoa ja tietoa tiestöstä ja sen avulla voidaan selvittää tieverkoston kuntoa ja hakkuukelpoisen puuston saatavuutta. Toiseksi tuli Forest risk profile, jonka ratkaisu kartoittaa metsätuhoille alttiita riskialueita avoimen metsätiedon ja satelliittitiedon avulla. Kolmanneksi tulleen ryhmän ratkaisussa simuloitiin ja laskettiin metsässä tehtävien toimenpiteiden vaikutusta hiilinieluun hiilinielulaskurin avulla.


Hack the forest data -etusivu

Ultra Hack

Databio-hanke


 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Kirjoita kommentti