Listasimme kuusi virtavesikohdetta, joiden kunnostaminen ja ennallistaminen lisäävät kalakantoja ja parantavat vesistön ekologista tilaa.
1. Jokiuoman rakenteesta tehtiin monipuolisempi
Joet ja purot ovat tärkeitä elinympäristöjä uhanalaisille vaelluskaloille kuten taimenelle, lohelle ja vaellussiialle. Virtavesien kunnostamisesta hyötyvät myös uhanalaiset vesihyönteiset, sammaleet, jokiravut ja simpukat ja nisäkkäät, kuten saukko.
Metsäyhtiö Stora Enso, Suomen suurin yksityinen metsänomistaja Tornator ja luonnonsuojelujärjestö WWF järjestivät elokuussa kunnostustalkoot Puumalan Peukalonjoella.
Jokiuoman rakenteesta tehtiin monipuolisempi kivien, puiden ja syvänteiden avulla. Kaloille rakennettiin kutusorapaikkoja lisääntymiseen. Peukalonjoesta on aiemmin poistettu niin sanottu Leiviskän pato. Poistamisen ansiosta uhanalaisille vaelluskaloille avautui väylä nousta Peukalojokeen.
Stora Enson, Tornatorin ja WWF:n kolmivuotisen Suomen Metsäpurojen puolesta -yhteistyön tavoitteena on kunnostaa pienvesistöjä, jotka sijaitsevat pääasiassa metsissä.
Etelä-Savossa sijaitseva, noin viiden kilometrin mittainen Peukalojoki oli Stora Enson, Tornatorin ja WWF Suomen kolmevuotisen yhteistyön ensimmäinen talkookohde. Se valittiin, koska kyseessä on Tornatorin omistaman metsäalueen keskellä virtaava ja paikallisesti tärkeä pienvesistö. Kunnostustöihin osallistui Stora Enson, Tornatorin ja WWF:n asiantuntijoita ja johtoa.
2. Lohikalojen luontaiset elinolosuhteet palautettiin
Sapsokosken rännimäinen koskialue kunnostettiin elokuussa Sotkamossa. Työt kestivät pari viikkoa. Tavoitteena oli luoda olosuhteet lohikalojen luontaisen elinkierron palautumiselle joessa.
Kunnostusta edelsi Sapsokosken myllyn ja myllypadon poistaminen vuonna 2020, mikä avasi vaelluskaloille yli 20 kilometrin vesistöketjun Kainuussa. Ketjusta löytyy nyt ainakin 12 koskipaikkaa.
Sapsokosken kunnostuksessa soraikkoja, kiviä ja lohkareita kaivettiin koneella esiin ja sijoitettiin uomassa paremmin. UPM:n mukaan kalanpoikasille tärkeän pieneliöstön tuotannon odotettiin käynnistyvän kunnostuksen jälkeen nopeasti.
Työt olivat osa metsäyhtiö UPM:n luonnon monimuotoisuuden parantamiseen tähtäävää vaelluskalaohjelmaa. Tavoitteena kalakantojen elvyttäminen siellä, missä kalat voivat parhaiten menestyä luontaisesti.
Sapsokosken kunnostus tehtiin yhteistyössä UPM Energyn, Fortumin, Kainuun kalatalouskeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen kanssa.
3. Mämmenkosken kalakantoja elvytettiin
Äänekoskella sijaitseva Mämmenkoski kunnostettiin alkukesästä 2020. Kunnostuksen ansiosta kalat pääsevät nousemaan Kuhnamosta Ala-Keiteleeseen, ja järvitaimenen on mahdollista tuottaa poikasia koskessa.
Mämmenkosken kunnostuksessa avattiin kaksi patoa, jotka estivät taimenen nousun. Toiseen rakennettiin virtaaman hallinnan ja kalan nousun mahdollistava juoksutusrakenne.
Lisäksi koskiuoman pohja kunnostettiin ja muotoiltiin kiveyksellä luonnonmukaiseksi kalatieksi. Uomaan rakennettiin myös taimenelle kutualueita ja poikasten elinalueita. Hankkeesta vastasivat Metsä Board, WWF Suomi, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Mämmen osakaskunta.
4. Järvitaimenen kutupaikat kuntoon
Kuhmon Kaarneenkoskea kunnostettiin talkoilla syyskuun alussa Kuhmossa. Järvitaimenelle ja muille vaelluskaloille tehtiin kutusoraikkoja, kosken kutupaikkoja parannettiin ja kosken uomaa puhdistettiin. Stora Enso Metsän ostopäällikön Joel Sahlmanin mukaan 30 senttiä syviä ja noin 3–5 neliömetrin kokoisia kutupaikkoja valmistui otollisiin virtapaikkoihin kymmenen.
Talkoisiin osallistui Stora Enso Metsän työntekijöitä, Kuhmon perhokalastajia ja Iivantiiran kalastuskunnan väkeä.
5. Arvajankosken patorakenteet puretaan
UPM aloitti Jämsän Arvajankosken patorakenteiden purkamisen ja alueen kalataloudellisen kunnostuksen elokuussa. Kahdesta kolmeen kuukauteen kestävissä töissä avataan 19 kilometrin mittainen Arvajan koskireitti.
Yhtiön mukaan kunnostus lisää uhanalaisen järvitaimenen kutu- ja poikasalueita merkittävästi. Kokonaisuudessaan työt elvyttävät alueen virtavesiluontoa, elimistöä ja kalakantaa.
Arvajankoskessa on ollut myllyjä, sahoja, uittorakenteita ja vesilaitoksia jo 1800-luvulta lähtien. UPM:n Kaipolan tehtaan vedenottamo ja pato ovat näkyneet koskimaisemassa 1970-luvun alkupuolelta. Arvajankoskesta otettiin tehtaaseen vettä vuoteen 2015 saakka, kunnes vedenotto siirtyi Päijänteen Tiirinselälle.
Arvajankoskelle rakennetaan ensin väliaikainen työpato laskemaan vedenkorkeutta, jotta rakennustyöt onnistuisivat.
Patoamisen jälkeen vanhat pumppaamo- ja säännöstelypatorakenteet puretaan ja koskialueelle rakennetaan pysyvä pohjapato. Pato asettaa ylävirran vedenkorkeuden nykyiselle keskitasolle ja pienentää pinnankorkeuden vaihtelua. Vedenkorkeutta ei jatkossa säännöstellä.
Arvajankoskeen tehdään myös kalataloudellinen kunnostus, jonka jälkeen kalat pääsevät nousemaan yläjuoksun koskialueille.
Arvajankosken hanke sisältyy kansalliseen Nousu-ohjelmaan. Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelman tavoitteena on parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja palauttaa vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.
6. Varoja virtavesien suojeluun
Tainionvirran Virtaankoski ennallistetaan ja kunnostetaan Sysmässä syyskesällä 2023. Kunnostuksen ansiosta Päijänteen taimen saattaa nousta jo ensi syksynä ylös Nuoramoisjärvelle ja sen yläpuolisille kutupaikoille.
Valtioneuvosto määritteli kymmenen vuotta sitten Tainionvirran uhanalaisen järvitaimenen kannalta tärkeimmäksi ennallistettavaksi kohteeksi Päijänteellä.
Virtaankoski on yksi Metsä Groupin virtavesihankkeista. Yhtiön varoilla kunnostetaan myös Rautjärven kunnassa virtaavan Hiitolanjoen kolme koskea. Ensimmäisenä ennallistettiin Kangaskoski. Työ valmistui marraskuussa 2021.
Hiitolanjoella elää erittäin uhanalainen, Laatokalta Suomeen nouseva järvilohi sekä taimen. Molemmat jalokalat hyötyvät patojen avaamisesta.
Metsä Group päätti viime syksyn rahoitushakukierroksella, että se rahoittaa yhteensä kahdeksaa hanketta yhteensä 350 000 eurolla. Päättynyt hakukierros keskittyi kaloihin, vesiin ja vesiekosysteemeihin.
Juttua korjattu 5.9.2022 kello 9.12: Kuva Hiitolanjoesta ei ole Stora Enson, vaan kuvan on ottanut Arto Apila Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä.
