15 koiraa koulutetaan etsimään pelättyjä taudinaiheuttajia metsästä – näin hajuaisti voi torjua 50 miljoonan euron tuhoja
Koirat voivat haistaa pian metsien taudinaiheuttajat kuusenjuurikäävän ja tervasroson ensimmäisenä maailmassa.
Lapin ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa selvitetään, voiko koirat etsiä ja tunnistaa metsästä juurikääpää (Heterobasidion parviporum) ja tervasrosoa (Cronartium flaccidium ja Peridermium pini).
Koulutus alkoi joulukuussa ja helmikuussa koirakot eli ohjaaja-koira-kaksikot ottivat käyttöön varsinaiset kohdehajut. Huhtikuussa, lumien sulettua koirakot siirtyvät maastoon. Koiria on valittu mukaan ympäri Suomen, eniten Lapista.
”En uskalla vielä sataprosenttisesti luvata, mutta meillä on hyvin vahva tunne, että koirat löytävät kuusenjuurikäävän ja tervasroson”, kertoo koirien koulutusta koordinoiva agrologi Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulusta.
En uskalla vielä sataprosenttisesti luvata, mutta meillä on hyvin vahva tunne, että koirat löytävät kuusenjuurikäävän ja tervasroson.
Nose4Wood -hankkeen avuksi on hankittu hajutyöskentelyyn erikoistuneet kouluttajat Vainuvoima Oy:sta. Koko projektia vetää Luonnonvarakeskus, joka kerää sieninäytteet maastossa ja tunnistaa ne laboratoriossa sekä valmistaa koirien koulutusta varten tuhansia hajunäytteitä.
Koirien koulutus kestää vuoden. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa yhdessä männynjuurikäävän kanssa isäntäpuuta lahottamalla metsätaloudelle 50 miljoonan euron vuotuiset menetykset Suomessa.
”Haluaisimme että koirat tunnistaisivat hajun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Vinblad kertoo.
Varhaisvaiheessa tunnistaminen auttaisi torjumaan taudinaiheuttajia metsikössä ennen laajoja tuhoja.
Koiran hajuaisti hyötykäytössä
Koiran huipputarkkaa hajuaistia hyödynnetään esimerkiksi huumeiden ja räjähteiden etsinnässä, palopaikoilla ja ihmisen pelastuksessa. Maataloudessa koiria käytetään esimerkiksi lehmien kiimatarkkailussa.
Metsätaloudessa koulutetut koirat etsivät kuusta tuhoavia kirjanpainajia ainakin Ruotsissa ja Tsekissä. Sanna Vinblad muistuttaa, että koiran ilmaisemat kuusenjuurikääpä ja tervasroso -löydökset ovat aina alustavia. Taudinaiheuttajien esiintyminen täytyy varmistaa ihmisvoimin.
Metsien hoitotoimenpiteistä vastaa metsänomistaja. Toimenpiteet riippuvat siitä, onko kyse istutusmetsä, taimikko vai vanhempi metsä. Myös kasvupaikka ja puulaji vaikuttavat.
”Sen jälkeen aletaan miettiä toimenpiteitä tarkemmin, esimerkiksi poistetaanko yksittäiset sairastuneet puut ja taimet, vai pitääkö lähteä vaihtamaan puulajia kokonaan”, Vinblad toteaa.
Koirarodut monipuolisesti edustettuina
Nyt käynnissä olevassa hankkeessa koulutettavat koirat edustavat useita eri rotuja. Mukaan ovat päässeet labradorinnoutaja, lapinporokoira, belgianpaimenkoira, tsekinpaimenkoira, hollanninpaimenkoira, pyreneittenpaimenkoira, cockerspanieli, kultainennoutaja, mudi, englanninspringerspanieli ja australianpaimenkoira.
Koirien ohjaajina toimii laaja kirjo koiraharrastajista metsätalouden ammattilaisiin. Vinbladin mukaan hajutyöskentely on osa koirien luontaista käyttäytymistä.
”Koirat tykkäävät hajutyöskentelystä. Olemme lähteneet vahvistamaan koirien motivaatiota parhailla palkoilla ja herkuilla. Työskentely on ohjaajan kanssa yhteinen harrastus.”
Vinbladin mukaan vielä ei tiedetä, minkä kokoisella alueella koira pystyy työskentelemään ja kuinka nopeasti.
”Emme osaa vielä sanoa miten (taudinaiheuttajien) hajut leviävät metsässä. Se vaikuttaa muun muassa siihen, että kuinka tarkkaan koiran pitää käydä läpi jokainen puu, taimi tai väli-isäntäkasvi.”
Koirat tykkäävät hajutyöskentelystä. Olemme lähteneet vahvistamaan koirien motivaatiota parhailla palkoilla ja herkuilla.
Hankkeen ohjausryhmään kuuluu metsätalouden ja koirakoulutuksen ammattilaisia. Vinblad korostaa, että koulutettavat koirakot liikkuvat metsässä metsänomistajan luvalla. Koulutuksessa huolehditaan, ettei taudinaiheuttajia tulla levittäneeksi metsiin.
Metsänomistajilta Vinblad toivoo yhteydenottoja ja ajatuksia koirakoiden hyödyntämiseen ja yhteistyöhön.
”Toivomme saavamme esimerkiksi harjoitusmetsiä ympäri Suomen, jolloin pystyisimme auttamaan metsätaloutta.”
Lue lisää: Uusia keinoja juurikääpää vastaan – sairastuneen metsän voi hoitaa vain avohakkuulla
Juttua täydennetty 3.3.2022 kello 16.19: Lisätty tieto Luonnonvarakeskuksen keskeisestä roolista hankkeen vetäjänä ja näytteiden kerääjänä.
