Satelliittiseuranta paljastaa riskimetsät – teknologian toivotaan pysäyttävän kirjanpainajatuhot
Ilma- ja satelliittikuvien avulla voidaan kartoittaa puiden terveyttä laajoilla alueilla ja ohjata metsänomistajat kiinnittämään huomiota riskialttiisiin metsiin.
Yhä tarkemmista satelliittikuvista voi erottaa vahingoittuneita puuryhmiä ja jopa yksittäisiä kuolleita puita. Ne voivat olla merkki mahdollisista metsätuhoista, joiden havaitseminen varhain auttaa ehkäisemään tuhojen leviämistä.
Viime vuosien vitsaus Euroopassa on ollut kirjanpainaja. Pieni, alle puolen sentin kokoinen hyönteinen on tuhonnut esimerkiksi Saksassa laajoja kuusimetsiä ja tuhoriski kasvaa myös pohjoisempana.
”Tavoitteena on estää tuhot ennen niiden laajentumista massiivisiksi katastrofeiksi, kuten on nähty Keski-Euroopassa”, toteaa Lauri Haataja Audiomedian haastattelussa.
Haataja on Suomen metsäkeskuksen tuhohavainnointihankkeen projektipäällikkö. Hankkeen myötä Metsäkeskus on käynnistänyt metsätuhojen ehkäisemiseksi satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin.
”Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi”, Haataja sanoo.
Satelliitti kuvaa metsiä puolen metrin tarkkuudella
Satelliittikuvausta on hyödynnetty metsätuhojen seurannassa myös esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä. Haatajan mukaan Suomessa on kehitetty resoluutioltaan entistä tarkempi kuvausmenetelmä.
Tarkimmat käytetyt satelliittikuvat ovat Suomen metsäkeskuksen mukaan tarkkuudeltaan puoli metriä. Tarkkuus tosin maksaa, ja tavanomaisten maksuttomien, avointen satelliittiaineistojen tarkkuus rajautuu usein kymmeneen metriin.
Tarkempi kuvaus mahdollistaa Haatajan mukaan metsien terveystilan yksityiskohtaisen tarkastelun laajemmalla alueella, kuin muutoin olisi mahdollista. Toisaalta satelliittikuvauksella ei pystytä suoraan määrittämään tuhon syytä, johon taas tarvitaan paikallista kenttätyötä ja metsien valvontaa.
Haataja uskoo, että tulevaisuudessa metsätuhoihin voidaan reagoida entistä nopeammin, kun satelliittiteknologia ja sen mahdollistama kaukokartoitus ja datan tarkkuus kehittyvät.
”On mahdollista, että satelliittikuvien käyttö laajenee koskemaan entistä suurempia alueita ja syventyy entisestään metsätuhojen monimuotoisuuteen, kuten tuulen kaatamiin puihin, juurikääpään ja muihin luonnonilmiöihin.”
Ajantasaisen tiedon on tavoitettava metsänomistaja
Satelliittikuvien analysoinnista vastaavat Metsäkeskuksen yhteistyökumppanit kuten KOKO Forest Oy ja Sitowise Oy.
”Kuvista syntyy pisteaineisto, joka näyttää tarkalleen, missä kuolleet puut sijaitsevat. Tämä pisteaineisto viedään Metsäkeskuksen järjestelmiin, ja metsänomistajat saavat tiedon metsiensä mahdollisista riskeistä”, Haataja kertoo Audiomedian haastattelussa.
Satelliittien keräämän tiedon välittyminen metsänomistajille on välttämätöntä metsätuhojen ehkäisemiseksi.
Suomen metsistä suurin osa on yksityisten ihmisten omistuksessa. Heitä on lähes 600 000. Yhä useampi heistä asuu kaukana metsästään, ja tiedon tuottamisen tarve metsien kunnosta on kasvanut.
”Kun metsät ovat kaukana, ei tule seurattua puiden kuntoa. Satelliittikuvien käyttö mahdollistaa laajojen alueiden kattavan valvonnan ilman, että metsänomistajan tarvitsee itse kiertää jokaista metsäpalstaa”, Haataja sanoo.
”Kuvilla voidaan luoda paikkatietoihin perustuva kartta, joka visualisoi metsän terveydentilan”, Haataja sanoo.
Kartta ja sen pohjalta saadut tiedot toimitetaan metsänomistajille Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta. Metsään.fi on metsänomistajille maksuton palvelu, jossa he voivat tarkastella tietoja metsistään, saada ehdotuksia metsänhoitoon ja esimerkiksi hakea metsätalouden tukia.
Palvelusta löytyy Haatajan mukaan myös ohjeita siitä, kuinka tarkastella metsänsä tilaa ja mitä tehdä, jos metsätuhojen merkkejä löytyy.
Lue lisää: Droonit keräävät puustosta tietoa, josta on aiemmin vain haaveiltu
Lue lisää: Näin tekoäly uudistaa metsäalaa – katso kuusi valaisevaa kuvaa