Selluloosan kauneusoperaatio: muotoilija- ja insinööriopiskelijoiden yhteistyönä massasta syntyy supermateriaali

Innovaatiot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun Selluloosa ei ole vain harmaata massaa vaan värejä, muotoja ja rakenteita kuten Aalto yliopiston taiteiden ja muotoilun korkeakoululla järjestyssä näyttelyssä. Kuva: Anna Kauppi
Selluloosadesignia Aalto-yliopistolla. Kuva: Anna Kauppi

Suomen korkeakouluissa kehitetään täyttä päätä tulevaisuuden sellutuotteita. Opiskelijat yhdistävät teknologian ja designin osaamisensa kestävän kehityksen mukaisiksi arkituotteiksi.

Vaalean tyylikkäässä olutpullossa on läpinäkymätön karhea pinta – ja jotain tuttua. ”Halusimme kehittää helposti lähestyttävän tuotteen. Sen muoto muistuttaa tarkoituksella vanhaa olutpulloa, jotta uusi materiaali ei olisi liian pelottava”, sanoo Anneli Tyrväinen, Lahden ammattikorkeakoulun pakkaus- ja brändimuotoilun opiskelija.

Lahden ammattikorkeakoulun pakkaus- ja brändimuotoilun opiskelija Anneli Tyrväinen esitteli tulevaisuuden olutpulloa Designing Cellulose for the Future II -näyttelyssä. Kuva: Anna Kauppi
Lahden ammattikorkeakoulun pakkaus- ja brändimuotoilun opiskelija Anneli Tyrväinen esitteli tulevaisuuden olutpulloa Designing Cellulose for the Future II -näyttelyssä. Kuva: Anna Kauppi
Kuvitteellisen suopöllöoluen pullo on valmistettu selluloosasta ja turpeesta Hiilinielu Design Studiossa. Kuva: Anna Kauppi
Kuvitteellisen suopöllöoluen pullo on valmistettu selluloosasta ja turpeesta Hiilinielu Design Studiossa. Kuva: Anna Kauppi

Kuvitteelliselle Mire Owl -oluelle luotu pullo on sellua, jonka sekaan on lisätty pari prosenttia turvetta. Turve antaa tuotteelle Tyrväisen mukaan sen pintarakenteen mutta myös imagoarvoa. Se on yksi Hiilinielu Design Studion opiskelijatöistä. Studio on osa Lahden ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Design Forum Finlandin monialaista yhteishanketta.

Suopöllö-olutpullo on vielä painava prototyyppi. Hiilinielu Design Studion projektipäällikkö Olli Pilpola kuitenkin uskoo, että muotoilu- ja insinööriopiskelijoiden yhdessä kehittämistä uudenlaisista kartonkipakkauksista syntyy tuotteita kaupan hyllylle.

”Tulevaisuudessa nyhtökaura pakataan kenties kauraan”, Pilpola sanoo ja esittelee kartonkia, jossa puolet on mäntysellua, puolet kauran hukkaosia.

Yhteistyöverkostolla kohti liiketoimintaa

EU-rahoitteisen Hiilinielu Design Studion taustalla on ajatus, että Suomen metsät kasvavat puuta enemmän kuin sitä ymmärretään hyödyntää. Hanke oli esillä Designing Cellulose for the Future II -tapahtumassa Helsingissä toukokuussa. Näyttely- ja seminaaritapahtuman tavoitteena oli vahvistaa puupohjaisen selluloosan yhteistyöverkostoa.

Suomi tunnetaan paitsi perinteisestä sellu- ja paperiteollisuudesta, myös uusien biomateriaalien tutkimuksesta. Kumppaneikseen materiaalitutkimus tarvitsee muotoilijoita ja liiketoiminnan ammattilaisia.

”Eri alojen ammattilaisten ja kokeellisen tekemisen kautta syntyy nyt uudenlaista osaamista, joka meidän pitää saada laajasti käyttöön”, totesi selluloosadesigntapahtumaa järjestämässä ollut projektipäällikkö Anna Suurnäkki Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

Kiertotalous ja kestävän kehityksen mukaisen kulutuksen kasvu lisäävät tulevaisuudessa biopohjaisten materiaalien tarvetta. ”Suomi voi nousta puupohjaisten biomateriaalien ykkösosaajaksi”, sanoo Suurnäkki.

Selluloosatapahtuman järjestäjä oli Tekesin rahoittama tutkimusprojekti DWoC, Design Driven Value Chains in the World of Cellulose. Hankkeessa uskotaan selluloosaan uutena supermateriaalina – onhan se runsain uusiutuva luonnonvara maailmassa ja lisäksi kierrätettävä ja biohajoava. Hankkeen CelluloseFromFinland.fi-verkkosivustolla muistutetaan, että Suomen metsien vointi ja kasvu ovat viime vuosikymmeninä vain parantuneet hyvän hoidon ja kestävän käytön myötä.

Menestystä tekstiileissä

Selluloosaa muokataan esimerkiksi Aalto-yliopiston Chemarts-kesäkoulussa. Kemian ja muotoilun opiskelijat ovat kehittäneet muun muassa uuden kierrätyskuitujen värjäystavan, syötäviä astioita, antibakteerisen hientorjujan ja maatuvat kengät.

Suomalainen materiaalitutkimus ja opiskelijoiden monialainen yhteistyö ovat luoneet lupaavia teknologioita erityisesti tekstiilialalle. Uudenlaiseen puuhun pukeutumiseen kannustaa se, että sellukuidun kasvatus ei tarvitse kasteluvettä kuten puuvilla, eikä raskaita kemiallisia prosesseja kuten viskoosi.

Uutta teknologiaa edustaa esimerkiksi Ioncell-F-menetelmä, joka on kehitetty Aalto-yliopistossa yhdessä Helsingin yliopiston ja VTT:n kanssa. Menetelmän avulla tekstiileitä voidaan valmistaa ympäristöystävällisesti esimerkiksi koivun selluloosasta ja kierrätyspuuvillasta. Sitä on jo kokeiltu Marimekolla, ja se voitti H&M Conscious -säätiön Global Change Award -kilpailun, jossa etsittiin ideoita tekstiiliteollisuuden kestävään kehitykseen.

Mainetta on saanut myös tutkimus- ja tuotekehitysyritys Spinnova Oy, joka kehittää kuitulankateknologiaa. Menetelmän ideana on kehrätä lanka suoraan puukuiduista. DWoC-hankkeessa VTT:llä alkunsa saanut yritys on valittu yhdeksi Suomen lupaavimmista startup-yrityksistä.

EU-rahoitteisessa Trash-2-Cash-hankkeesssa on tutkittu Ioncell-F-teknologialla valmistetun kierrätyskuidun värjäysmahdollisuuksia. Kuva: Anna Kauppi
EU-rahoitteisessa Trash-2-Cash-hankkeesssa on tutkittu Ioncell-F-teknologialla valmistetun kierrätyskuidun värjäysmahdollisuuksia. Kuva: Anna Kauppi
Erja Hirven suunnittelema Marimekko-kangas Tiara on valmistettu Ioncell-F-menetelmällä suomalaisesta koivusta. Kuva: Anna Kauppi
Erja Hirven suunnittelema Marimekko-kangas Tiara on valmistettu Ioncell-F-menetelmällä suomalaisesta koivusta. Kuva: Anna Kauppi
Designing Cellulose for the Future II -tapahtuma esitteli toista kertaa selluloosan mahdollisuuksia designin ja materiaalitutkimuksen näkökulmasta. Kuva: Anna Kauppi
Designing Cellulose for the Future II -tapahtuma esitteli toista kertaa selluloosan mahdollisuuksia designin ja materiaalitutkimuksen näkökulmasta. Kuva: Anna Kauppi
Designing Cellulose for the Future II -näyttelyssä esiteltiin, miten nanoselluloosan rakenne muuttuu, kun siihen lisätään esimerkiksi sellua tai puuvillaa. Kuva: Anna Kauppi
Designing Cellulose for the Future II -näyttelyssä esiteltiin, miten nanoselluloosan rakenne muuttuu, kun siihen lisätään esimerkiksi sellua tai puuvillaa. Kuva: Anna Kauppi

 


Hiilinielu Design Studio

Cellulose from Finland & DWoC

Aalto-yliopiston Chemarts-projekti

Spinnova Oy

Trash 2 Cash

Metsäyhdistyksen blogi: Globaalien trendien keskiössä on puu


 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Kirjoita kommentti