Metsien monikäyttö on partiolaisille selvä peli – erätulet ja vastuullinen metsätalous eivät sulje pois toisiaan
Partiolaiset tunnetaan leirinuotioista ja erätaidoista, mutta mitä partiolaiset tietävät metsäalasta? forest.fi lähti mukaan suureen partiotapahtumaan Salon seudulle.
”Tietenkään ei pidä hakata kaikkea, kuten ehkä sademetsissä. Mutta Suomessa metsiä hoidetaan ja kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia”, 16-vuotias lappeenrantalainen Tinja Lantta pohtii puun käyttöä raaka-aineena. Ympärillä jyväskyläläiset ja nokialaiset ikätoverit nyökkäävät.
Lantta on joukkueineen juuri harjoitellut männyn mittaamista relaskoopin avulla. Metsäretken edellisellä rastilla kiivettiin metsäkoneen ohjaamoon.
Tehtäväpolku sijaitsee Teijon kansallispuiston kupeessa, puolen tunnin ajomatkan päässä Salosta. Sinne matkanneet partiolaiset eivät tunnusta metsäalaa tutuksi, mutta sen merkitys ja käsitteet ovat hyvin hallussa. Yksi jos toinenkin nimittää metsää Suomen vihreäksi kullaksi ja tietää metsäalan olevan Suomelle tärkeä vientiala.
”Partiotoiminta on ennen kaikkea luonnossa liikkumista ja eräretkeilyä, mutta on ihan mahdollista tutustua myös siihen, mitä muuta metsässä tapahtuu eli esimerkiksi metsään elinkeinona”, sanoo Suomen Partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala.
”Partiossa opitaan sitä paitsi joka tapauksessa monia metsäalan ammatteja sivuavia taitoja, ja suurleireillä on esimerkiksi istutettu puita ja ideoitu erilaisia tulevaisuuden tuotteita puusta.”
Metsäalan ammattilaisilla on usein partiotausta
Metsäpolun tehtävät olivat osa Salossa ja sen ympäristössä lokakuussa järjestettyä Explo-tapahtumaa 15–17-vuotiaille partiolaisille eli samoajille. Yhteensä tapahtumaan osallistui lähes 1500 partiolaista, jotka olivat kotoisin ympäri Suomea.
Metsäpolun työvälineiden tunnistusrastilla pottiputken tunnistaa moni. Sen sijaan kaikki eivät tahdo uskoa, että Suomessa vuosittain istutettavista noin 150 miljoonasta puuntaimesta todella suurin osa pannaan maahan yksitellen putken avulla. Useampikin samoaja arvelee, että työ suoritetaan ”ihan varmasti tehokkaasti jollakin koneella”. Koneistutus on kuitenkin harvinaista ja vaikea saada tehokkaaksi.
Nippalan mukaan moni nuori saattaakin kiinnostua metsäalan ammateista juuri partiossa. ”Ainakin monella metsäalan ammattilaisella tuntuu olevan partiolaistausta”, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri toteaa.
Suomessa partiolaisia on 65 000. Partioliike saapui maahan vain kolme vuotta sen jälkeen, kun ensimmäinen partioleiri oli järjestetty Englannissa vuonna 1907. Maailmassa partiolaisia on nykyään 40 miljoonaa yli 200 maassa.
Partiolaisten teemavuosi ”Yhdessä Metsään” juhlistaa satavuotiasta Suomea
Nippala vetää partiossa parivuotista metsäohjelmahanketta, jota ovat rahoittaneet Metsämiesten säätiö ja Suomen Metsäsäätiö. Kuluvana vuonna metsäohjelma on ollut osa Yhdessä metsään -teemaa, jolla partiolaiset juhlistavat Suomen satavuotista itsenäisyyttä.
Partiolaisten tavoitteena on tarjota juhlavuoden 2017 aikana mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle metsäkokemus. Mutta juuri nyt, Teijon kansallispuiston kalliolla, Matildanjärven maisemissa metsäkokemus tai ainakin suhde metsään elinkeinona on koetuksella.
Matleena Pelkonen, Eevi Kallio, Arto Tuominen, Arttu Hintsala ja Petra Huttunen yrittävät ratkoa metsäalan tuotteisiin liittyviä kysymyksiä.
”Hei mikä on viskoosipaita?” ”Tietääkö joku, mistä puulajista kartonki tehdään?” ”Mitä, onko jugurtissa puuta?”
Metsäalan kokoamaan, metsäalan tuotteita esittelevän salkun sisältöön liittyvät kysymykset ovat nuorten mielestä aluksi mahdottomia. Mutta kun vastaukset tuotekysymyksiin alkavat selvitä, löytyy viisikolta sittenkin aimo annos tietoa metsistä sekä mielenkiintoa metsäalaan.
Huttunen on harkinnut metsäalalle ryhtymistä, Hintsala mainitsee suomalaisen hyvän metsänhoidon ja koko ryhmän mielestä metsiä voi ja pitääkin käyttää kohtuuden rajoissa – ovathan ne uusiutuvaa raaka-ainetta.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry