”Metsänomistaja haluaa tietää, mitä siellä metsässä tapahtuu” – Tekoäly tarkentaa metsänhoitoa

16.12.2021 / Artikkeli
Artificial intelligence. Photo: Shutterstock
Metsätieto sisältää parhaimmillaan satelliittikuvia, myös metsään jalkautumalla kerättyä tietoa sekä dronella, lentokoneella ja vaikkapa metsäkoneen tietojärjestelmillä hankittua tietoa. Kuva: Shutterstock

Avaruus kuhisee satelliitteja, jotka keräävät valtavasti tietoa myös metsistä. Tätä tietoa on yhä enemmän metsänomistajien ja metsätieto-ohjelmistoja ja palveluja kehittävien yritysten käytössä.

Yksi tietoa käsittelevä yritys on Bitcomp, jonka tekoälyä hyödyntävien järjestelmien avulla metsänomistaja tai metsäammattilainen voi seurata metsän tapahtumia jalkautumatta itse paikanpäälle.

”Koska satelliitit tuottavat dataa koko maapallosta, on palveluja mahdollista tarjota laajoille alueille eikä karttoihin tai tietoon jää reikiä. Toinen etu on tiedon ajantasaisuus. Satelliitit lentävät saman alueen yli jopa päivittäin ja automaation avulla data analysoidaan reaaliaikaisesti. Kaiken lisäksi satelliittidataan perustuva algoritmi voi paljastaa sellaisiakin tapahtumia metsässä, mitä silmällä ei voi vielä havaita”, kertoo myyntijohtaja Jani Heikkilä Bitcompista.

Tuotepäällikkö Eero Kananen esittelee yrityksen uutuuden, metsäammattilaisille suunnatun Leafpoint-järjestelmän. Hän näyttää, kuinka ketterästi muutamalla hiiren klikkauksella voi saada reaaliaikaista tietoa metsän tilasta.

Ohjelma kertoo muun muassa harvennustarpeesta, sillä voidaan paikantaa myrskytuhot ja havaita kuivuudesta tai hyönteistuhoista kärsivät alueet.

”Tekoäly tulkitsee kohdetta jatkuvasti. Jos se löytää sieltä myrskytuhoja tai harvennustarvetta, siitä lähtee ilmoitus metsänomistajalle, joka voi saman tien tilata toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi Bitcompin kehittämän OmaMetsä-sovelluksen kautta”, Kananen sanoo.

Harvennushakkuu. Kuva: Krista Kimmo
Tekoälyyn perustuva järjestelmä voi löytää harvennustarvetta. Kuva: Krista Kimmo

Avoin metsädata metsänomistajien ja yritysten käyttöön

Leafpointin kaltaiset digitaaliset sovellukset ovat mahdollisia osittain sen vuoksi, että Metsäkeskuksen keräämä metsätieto avautui kaikkien saataville vuonna 2018. Avoin data sisältää satelliittikuvien ohella myös metsään jalkautumalla kerättyä tietoa sekä dronella, lentokoneella ja vaikkapa metsäkoneen tietojärjestelmillä hankittua tietoa.

Metsäkeskuksen metsätiedon päällikön Jorma Jyrkilän mukaan avoin data on ollut suuri menestys ensi hetkistä alkaen.

”Suomeen on kehittynyt metsätiedon ympärille metsäekosysteemi. Me haluamme julkisena toimijana palvella yksittäistä metsänomistajaa, mutta myös esimerkiksi ICT-alan yrityksiä, kuten Bitcompia, jotka voivat avointa dataa hyödyntäen jalostaa tietoa edelleen ja kehittää siitä Leafpointin kaltaisia sovelluksia”, Jyrkilä sanoo.

Kymmenvuotissuunnitelmasta reaaliaikaiseen havainnointiin

VTT:n kaukokartoituksen tutkijan Matti Mõttuksen mukaan tekoäly on saanut aikaan reilun harppauksen metsätiedon kehityksessä.

Vielä kymmenen vuotta sitten metsäsuunnitelma tilattiin metsäammattilaiselta, joka hankki tietonsa kävelemällä metsän läpi jalan ja laati suositukset harvennuksista ja muista toimenpiteistä vuosiksi eteenpäin. Nyt metsästä on saatavilla reaaliaikaista ja tarkkaa tietoa teknologian avulla. Tekoälyllä on suuri rooli digitalisoituvassa maailmassa.

”Digitalisoitumisen seurauksena datan määrä on valtava ja se on lisäksi niin verkostoitunutta eri laitteiden ja tietokantojen välillä, että ihminen ei pysy siinä perässä. Tekoälyä tarvitaan tämän tietomassan järjestämiseen”, Mõttus sanoo.

Eikä datan kasvu näytä laantumisen merkkejä. Planeetan tapahtumia tallentavien satelliittien ja muiden kaukokartoituslaitteiden määrä avaruudessa ja ilmatilassa lisääntyy. Tämä kehitys on avannut avaruusliiketoiminnassa näköaloja uusille toimijoille.

”Erilaiset yritykset pystyvät osallistumaan siihen rakentamalla pieniä ja suhteellisen halpoja satelliitteja, jotka tuottavat muun muassa metsädataa joustavasti ja käyttäjälähtöisesti. Tässä Suomi on eturintamassa”, Mõttus sanoo.

Digitaalinen kaksonen mallintaa kaikki maapallon metsät

Mõttuksen mukaan suomalaisen metsädatan helppokäyttöisyys perustuu paljon siihen, että satelliittikuvien lisäksi Suomessa tehdään kymmeniä tuhansia maastomittauksia vuosittain. Jalkautumista tarvitaan, sillä tekoälyn algoritmit eivät toimi pelkkien satelliittikuvien varassa.

Tekoälyä hyödyntäviä kehitysprojekteja on meneillään useita. Yhtenä merkittävänä avauksena Mõttus kertoo VTT:llä tekeillä olevasta metsien digitaalisesta kaksosesta. Sen avulla voidaan mallintaa metsän kasvua, terveydentilaa ja hiilivarastojen muutoksia.

Ilmakuva Hyytiälästä. Kuva: Matti Mõttus
Metsän digitaalisen kaksosen prototyyppi rakennetaan kolmesta alueesta, joista yksi on Suomessa Hyytiälän metsäntutkimusaseman läheisyydessä ja kooltaan 100 kertaa 200 kilometriä. Kuva: Matti Mõttus

”Digitaalinen kaksonen tuottaa tietoa siitä, miten hiili kiertää metsissä ja kuinka ihmisen toimet vaikuttavat metsien hiilivarastoon”, Mõttus sanoo.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoittama projekti on osa laajempaa DestinE eli Destination Earth -hanketta, jonka yksi tavoite on tehdä digitaalinen kaksonen kaikista maapallon metsistä.

Uusia työkaluja metsien monipuoliseen hyödyntämiseen

Myös Bitcompin EnviNavigator -hanke valittiin ESA:n rahoitusohjelmaan, joka tähtää kehitystoiminnan tulosten kaupallistamiseen. Hankkeessa kehitetään palveluja, joilla satelliittidatan paljastamat muutokset metsän tilassa analysoidaan aiempaa nopeammin ja helpommin.

Metsänhoito kehittyy nyt vauhdilla ja sen painopisteet muuttuvat. Tieto erilaisten toimenpiteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsien kehitykseen kasvaa jatkuvasti. Eero Kanasen mukaan myös metsänomistajien tavoitteet ovat muutoksessa.

”Tietojärjestelmien nopea kehitys tekee mahdolliseksi sen, että metsänomistajilla on käytössään reaaliaikaista ja riittävän tarkkaa tietoa päätöksenteon tueksi. Päätösvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia voidaan myös visualisoida tehokkaasti ohjelmien avulla”, Kananen sanoo.

Järjestelmien esittämää tietoa ja ehdottamia toimenpiteitä räätälöidään metsänomistajan tarpeiden mukaan.

”Metsänomistaja voi valita esimerkiksi haluaako päätöksillään maksimoida taloudellista tuottoa, virkistysmahdollisuuksia, monimuotoisuutta tai vaikkapa hiilen sidontaa ja maisemanhoitoa.”

Niina Melanen

Kirjoita kommentti