Euroopan havumetsiä uhkaa hidas tuho, joka tappaa puut sisältäpäin

Metsänhoito

juurikäävän lahottamia kuusia pinossa
Juurikääpä aiheuttaa Euroopassa vuosittain jopa 800 miljoonan euron taloudelliset menetykset. Suomessa vastaava summa on 50–80 miljoonaa euroa.  

Juurikäävän torjunta vaatii päättäjiltä kiireellisiä toimia, koska se uhkaa Euroopan metsätaloutta ja aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä jo nyt.

Päättäjien tulisi havahtua mänty- ja kuusimetsiä uhkaavan juurikäävän eli maannouseman torjuntaan.

”Jos juurikäävän leviäminen halutaan pysäyttää, EU:n ja kansallisten hallitusten tulisi alkaa pian miettiä sääntelyä ja tukipolitiikkaa”, sanoo juurikäävän biologista torjunta-ainetta valmistavassa Lallemand Plant Care -yrityksessä työskentelevä Lauri Lappalainen.

Juurikääpä aiheuttaa Euroopassa vuosittain jopa 800 miljoonan euron taloudelliset menetykset. Suomessa vastaava summa on 50–80 miljoonaa euroa.  

Juurikäävän torjunnasta tulisi huolehtia hakkuiden yhteydessä, mutta se usein laistetaan kustannusten ja tuhojen hitaan paljastumisen vuoksi.

Myös metsänomistajia tulisi valistaa. Juurikääpää voidaan torjua kannon leikkauspintaan levitettävällä biologisella torjunta-aineella tai urealiuoksella. Jos kantokäsittelyjä ei tehdä, sieni leviää juuristoon ja siitä edelleen terveisiin puihin vieressä.

Juurikääpä metsien pahin vitsaus

Helsingin Sanomat on kutsunut juurikääpää jopa pahemmaksi talousmetsien vitsaukseksi kuin kirjanpainaja. Juurikääpä lahottaa kuusen tai männyn juuristoa ja runkoa usein metrien korkeudelle. Se lahottaa erityisesti arvokkaita tyvitukkeja, mutta tuhon paljastuminen voi kestää jopa vuosikymmeniä.

”Joskus tulevaisuudessa tapahtuvista tuhoista ei välttämättä olla tällä hetkellä kovin kiinnostuneita”, Lappalainen sanoo.

Juurikääpä tuhoaa erityisesti taloudellisesti arvokasta tukkipuuta. Tuhojen paljastuminen kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Puun sairastuttua sen kyky sitoa hiilidioksidia heikkenee, https://forest.fi/fi/artikkeli/millaisille-paikoille-jatkuva-kasvatus-soveltuu/mikä vaikeuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Juurikääpä myös vähentää metsäteollisuuden raaka-aineen määrää ja käytännössä estää jatkuvan kasvatuksen, jos se vaivaa kuusikkoa. Lisäksi laho puu on alttiimpi myrsky- ja hyönteistuholle. Suomalaistutkimuksessa osoitettiin viime vuonna, että kirjanpainaja vaivasi kolmea neljästä juurikäävän infektoimista puista.

Lue lisää: Kirjanpainajan ja juurikäävän yhteydestä uutta tietoa – näistä merkeistä ennustat tulevan metsätuhon

Juurikäävän torjunta kannattaa

Puita vaivaa kaksi eri juurikääpälajia: kuusen lahottajaksi erikoistunut kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) ja pääasiassa mäntyjen juuristoa lahottava männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum). Molemmat käävät tarttuvat myös muihin puulajeihin, mutta lehtipuut ovat havupuita kestävämpiä juurikääville.

Juurikäävät vaivaavat saastuttamiaan kasvupaikkoja vuosikymmeniä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan juurikäävän torjunta merkitsee investointia puuston kasvuun ja tuleviin hakkuumahdollisuuksiin.

Juurikääpää voidaan torjua parhaiten ajoittamalla hakkuutyöt pakkaskeleille, jolloin juurikäävän itiötuotanto on pysähdyksissä. EU:n alueella tämä on yleisesti mahdollista vain Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa.

Tyvitervastaudin vaivaamaa männikköä.

Toiseksi paras vaihtoehto on kesähakkuissa suojata kantopinnat kasvinsuojeluaineella.

Harmaaorvakka-sienen itiöitä sisältävä, biologinen kasvinsuojeluaine on tehokas torjuntakeino. Harmaaorvakka on juurikäävän luonnollinen kilpailija. Aine levitetään hakkuun yhteydessä kannon leikkauspinnalle.

Metsätuholaki puuttuu monesta maasta

Suomessa laki velvoittaa juurikäävän torjuntaan kaikissa havupuuvaltaisten metsien hakkuissa riskialueella keväästä loppusyksyyn. Muualla Euroopassa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Baltiassa ja Puolassa tehdään juurikäävän torjuntaa käytännössä vain valtionmetsissä.

”Jos juurikäävän torjuntaan ei panosteta, tulevat puusukupolvet kärsivät yhä pahemmista lahovaurioista, mikä vaarantaa havupuiden kasvatuksen tulevaisuudessa.”, Lappalainen toteaa.

Juurikääpääongelmaan voi osaltaan puuttua myös jalostetuilla taimilla. Ruotsalaiset ja suomalaiset tutkijat havaitsivat, että tietyillä kuusilla esiintyi vastustuskykyä juurikäävän leviämistä vastaan.

Näissä puissa juurikäävän leviämistä hidasti PaLAR3B-geenimuoto jopa 27 prosenttia. Tästä on metsänomistajalle suurta taloudellista hyötyä siinä vaiheessa, kun puut kaadetaan, sillä arvokasta tyvitukkia säästyy laholta. Tartunnalta geeni ei kuitenkaan suojaa.

Lähteitä: Luonnonvarakeskus, Tapio, Helsingin Sanomat, Verdera/Lallemand Finland Oy

Lue lisää: Millaisille paikoille jatkuva kasvatus soveltuu? Tutkijalla ja kokeneella metsäammattilaisella selvä näkemys

Lue lisää: Uusia keinoja juurikääpää vastaan – sairastuneen metsän voi hoitaa vain avohakkuulla

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Yksi kommentti

  • Pohjoismaissa tuota kantokäsittelyä on tehty jo 1990-luvulta lähtien, mutta Euroopassa tuota suojautumista tehdään ilmeisen vähän vieläkin. Tyvilahon merkitys on taloudellisesti ainakin metsänomistajalle todellinen ja kun lahotyveysten pituus saattaa olla enemmän kuin vain 20-30 cm, sillä useinhan se katkotaan 2-3-metriseksi kuitupuuksi.
    Erittäin hyvä, että näitä mahdollisia merkittäviä tuhon aiheuttajia tuodaan esille ja niistä toki pitäisi kirjoitella yleisemminkin esim. lehdissä jne. ja nimenomaan niistä riskeistä mitä nuo vaatimukset metsien käsittelyn rajoittamisista saattaa aiheutua.

Kirjoita kommentti