Jokaisenoikeudella saa vaikka kiipeillä puissa – tekevätkö metsät meistä maailman onnellisimman kansan?

25.5.2023 / Artikkeli
Nuori nainen kiipeää männyn runkoa pitkin. Kuva: Shutterstock
Suomalaismetsissä on jokaisenoikeudella lupa ulkoilla ja seikkailla. Puissa saa kiipeillä, kunhan ei katko oksia. Kuva: Shutterstock

Liikkuminen luonnossa auttaa tutkitusti pääsemään irti huolista. Mieliala kohentuu ja onnellisuus kasvaa. Suomessa ulkoillaan metsissä eniten Euroopassa ja samalla maa on voittanut onnellisuuskyselyt jo kuudesti peräkkäin.

Voisiko Suomen pärjääminen maailman kansojen onnellisuutta mittaavissa World Happiness Report -mittauksissa johtua suomalaisten metsäsuhteesta? Tällainen väite esitettiin esimerkiksi metsäalan yhteisen Metsien Suomi -viestintähankkeen mainosvideolla vuonna 2020.

Kysymys on sen verran kiinnostava, että asia on päätetty selvittää. Huhtikuussa Itä-Suomen yliopisto kertoi tekevänsä kyselytutkimuksen siitä, millainen yhteys on suomalaisten onnellisuuden ja metsäsuhteen välillä.

Suomessa todellakin on metsää ja siellä myös liikutaan. Maan pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää, josta valtaosan omistavat yksityiset kansalaiset ja perheet. Valtaosa metsistä on tavallista talousmetsää, mutta metsäalasta on tiukasti suojeltu melkein Belgian kokoinen ala, 2,94 miljoonaa hehtaaria. Se on yli 13 prosenttia metsäalasta.

Metsäpolku. Kuva: kuviasuomesta.fi
Pähkinänkuoressa suomalaiset jokaisenoikeudet tarkoittavat oikeutta kulkea omin voimin tai ratsain kenen hyvänsä omistamassa metsässä. Kuva: kuviasuomesta.fi

Liikkuminen metsissä on vapaata. Jokamiehenoikeudet ovat laajoja ja maailmanmitassa harvinaisia, mutta eivät ainutlaatuisia. Vastaavia oikeuksia löytyy Pohjoismaista ja Baltiasta, mutta ei esimerkiksi Keski-Euroopasta.

Pähkinänkuoressa suomalaiset jokamiehenoikeudet tarkoittavat oikeutta kulkea omin voimin tai ratsain kenen hyvänsä omistamassa metsässä, oikeutta väliaikaiseen leiriytymiseen sekä esimerkiksi marjojen, sienten ja kukkien keräämiseen.

Myös vesillä ja jäällä voi liikkua, jopa konevoimalla. Luonnonvesissä saa peseytyä, samoin onkia ja pilkkiä.

Ulkoilun terveyshyödyt ovat valtavat

Suomalaiset ovat luonnon virkistyskäytössä Euroopan unionin aktiivisin kansa.

”Euroopan unionin liikuntabarometrissä ei ollut Norjaa mukana ja voi olla, että he ovat vieläkin aktiivisempia”, sanoo Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson. Suomen Latu on maan suurimpia ulkoilua edistäviä kansalaisjärjestöjä.

Barometrin mukaan 66 prosenttia suomalaisista harrastaa ulkoilua. Luonnonvarakeskuksen mukaan ulkoilua harrastavista 15–80-vuotiaista jokainen ulkoilee keskimäärin 182 kertaa vuodessa.

kaksi lasta leikkii metsässä. Kuva: Sampsa Sulonen, Suomen Latu
Monimuotoisen luonnon läheisyys ja altistuminen laajalle mikrobikirjolle on tutkittu pienentävän lasten allergiariskiä. Kuva: Sampsa Sulonen, Suomen Latu

Metsässä liikkumisesta on myös hyötyä. Suomalaisen lääketieteen alan julkaisun Duodecimin mukaan ”tutkimusnäyttö metsässä liikkumisen ja oleskelun myönteisistä vaikutuksista terveillä henkilöillä on melko vahvaa erityisesti psykologisten vaikutusten osalta”.

Sen sijaan siitä, voiko ulkoilulla hoitaa sairauksia, on vain vähän tutkimustietoa. Ulkoilulla metsissä on kuitenkin suuri merkitys erityisesti kansanterveydelle ja sairauksien ehkäisylle.

Oikeudet tunnetaan – ja ei tunneta

Mutta tuntevatko suomalaiset jokaisenoikeutensa?

”Kyllä ja ei”, sanoo Anne Rautiainen, joka on toimittanut ympäristöministeriölle julkaisun Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Suomalaiset kyllä osaavat vedota jokamiehenoikeuksiin, ja heidän käsityksensä jokamiehenoikeuksista ovat varmoja, mutta eivät kuitenkaan aina oikeita.

Anne Rautiainen. Kuva: Antti Lehtonen
”Jokaisen päiväkodin ja vanhainkodin käytössä pitäisi olla lähimetsä”, sanoo Anne Rautiainen. Kuva: Antti Lehtonen

Käytännön tilanteet tuottavat pulmia: missä menevät jokamiehenoikeuksien rajat? Niitä on Suomessa määritetty paljon, jopa tuomioistuimissa. Monet jokaisenoikeudet perustuvat perinteiseen tapaoikeuteen, mutta toiset perustuvat lakiin, minkä muuan kaakkoissuomalainen maanomistaja sai tuta vuonna 1922.

Maaseudun tulevaisuus -lehti kertoo, että liki kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 1914, ruokolahtelainen emäntä Ilma Lindgren oli Saimaan saaristossa kolmen muun naisen kanssa puolukassa. Paluumatkalla he päättivät poiketa läheiseen taloon kahville ja kätkivät siksi aikaa puolukkasäkkinsä rantapusikkoon.

Maan omistava isäntä löysi säkin ja vaati osaa puolukoista itselleen, koska ne oli kerätty hänen mailtaan. Emännät eivät suostuneet, mutta isäntä päätti ottaa marjat.

Lindgren haastoi isännän oikeuteen. Perusteluna oli, että marjojen kerääminen oli jokaisenoikeuden perusteella sallittua.

Lindgren voitti jutun. Tuomio tuli vasta vuonna 1922, itsenäisen Suomen tuomioistuimessa, kun rikos oli tapahtunut Venäjän tsaarin hallitsemassa Suomessa.

Haittaa ei saa aiheuttaa

Suomalaiset ulkoilevat enimmäkseen valtion, kuntien ja muiden julkisten tahojen omistamissa metsissä.

”Mutta myös yksityismetsät ovat merkittävä retkeilykohde. Kiinnostava tieto on, että yksityismetsien virkistyskäyttäjistä jopa puolet on naapureita”, sanoo Karlsson.

Rautiaisen mukaan virkistyskäyttöön tarvitaan kaikenlaisia metsiä.

”Kansallispuisto sopii hyvin niille, jotka pääsevät kulkemaan pidemmälle, kun taas kaupunkien lähimetsät ovat erityisen tärkeitä sekä elämänkaaren alku- että loppuvaiheessa. Jokaisen päiväkodin ja vanhainkodin käytössä pitäisi olla lähimetsä”, sanoo Rautiainen.

Jokaisenoikeuksien käyttö ei saa aiheuttaa maanomistajalle ”vähäistä suurempaa haittaa”.

”Se tarkoittaa, että haitan on oltava konkreettinen. Ei riitä, että tulee paha mieli. Jos rajanveto tuntuu hankalalta, kannattaa aina kysyä lupa”, Rautiainen sanoo.

Joku voi ärsyyntyä esimerkiksi puissa kiipeilystä tai maastopyöräilystä.

”Mutta kyllä puissa saa kiipeillä, jos ei katko oksia. Maastopyöräily on sallittu eikä edes maastoon syntynyttä polkua pidetä haittana, kunhan puiden juuret eivät vahingoitu”, Rautiainen sanoo.

Mustikoita kämmenellä. Kuva: Shutterstock
Mustikoita saa metsästä tietenkin kerätä, mutta esimerkiksi sammalia tai jäkälää ei. Kuva: Shutterstock

Luvaton tulenteko on aina kielletty

Jokaisenoikeudella ei saa sytyttää avotulta eli nuotion tekemiseen on aina oltava lupa maanomistajalta. Tärkeää on myös muistaa, etteivät jokaisenoikeudet koske erityiseen käyttöön otettuja alueita, kuten vaikka aidattuja koealoja. Toisten pihoille ei tietenkään pidä mennä.

Leiriytyminen on jokaisenoikeudella sallittua siellä missä liikkuminenkin on sallittua. Jos metsässä on vaikkapa laavu, sille saa istahtaa taukoa pitämään, ellei sitä ole erikseen kielletty.

Kukkia saa kerätä, mutta ei rauhoitettuja. Marjoja saa kerätä, myös katajanmarjoja, vaikka ne ovatkin biologisesti tarkasteltuna käpyjä. Muuten käpyjä ei saa kerätä puusta ilman lupaa, mutta maasta saa. Sammalia tai jäkälää ei saa kerätä. Maa-aineksia saa, mutta vain hyvin vähäisessä määrin.

Maahan pudonneita pikkuoksia ja esimerkiksi kaarnaa saa kerätä esimerkiksi askarteluun, risukeittimeen tai teltan vaarnoiksi. Mutta puista ei saa taitella oksia, ei elävistä eikä kuolleista, ei pysty- eikä maapuista, vaikka olisikin saanut luvan nuotion sytyttämiseen. Eikä puita tietenkään saa kaataa.

Perusteeton kielto on laiton

Maanomistaja ei saa kieltää jokamiehenoikeuden käyttöä ilman laillista perustetta. Luonnonsuojelulaki jopa kieltää asettamasta käyttöä rajoittavia kylttejä, jos perustetta ei ole.

Yksityisalue-kyltti. Kuva: Anne Rautiainen
Tällainen maanomistajan asettama kyltti voi olla metsässä laiton. Kuva: Anne Rautiainen

Jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille esimerkiksi kansalaisuudesta riippumatta. Ne eivät riipu käytön tarkoituksesta eli esimerkiksi yritystoimintaa saa harjoittaa, kunhan muistaa, ettei aiheuta maanomistajalle haittaa. Oikeuden käyttämisetä ei tarvitse maksaa mitään eikä siihen tarvita suostumusta tai lupaa.

”Yritystoiminnasta kannattaa kuitenkin aina sopia maanomistajan kanssa”, sanoo Rautiainen.

Rautiaisen mukaan jokaisenoikeuksien hyväksyntä on laajaa eivätkä ne ole uhattuina.

”Eniten niitä vaarantavat välinpitämättömät ihmiset, ovat he sitten oikeuksien käyttäjiä tai maanomistajia. Heidän tekosensa ovat myös tiedotusvälineiden suosikkiaiheita”, Rautiainen sanoo.

”Mitä maanomistajiin tulee, he itsekin ovat merkittävä jokaisenoikeuksien käyttäjäryhmä”, Rautiainen sanoo.

20.6.2023 jokamiehenoikeudet on muutettu jokaisenoikeuksiksi.

Vähemmän allergioita, parempi keskittymiskyky – 11 tutkittua asiaa metsän terveysvaikutuksista

Kanadassa, Yhdysvalloissa, Britanniassa, Suomessa ja Japanissa tehtyjen tutkimusten mukaan:

  • Nuoret ovat sitä aktiivisempia, mitä enemmän puustoisia alueita heidän kotinsa lähellä on.
  • Jopa 20 minuutin kävely puistossa parantaa merkittävästi lasten keskittymiskykyä.
  • Runsaasti luonnossa ulkoilevat koululaiset suoriutuvat muita paremmin kognitiivisissa testeissä. Vaikutus on suurin, jos luonnossa ollaan sekä koulu- että vapaa-ajalla.
  • Monimuotoisen luonnon läheisyys ja altistuminen laajalle mikrobikirjolle pienentää lasten allergiariskiä.
  • Sairaalan vuodepotilaat paranevat nopeammin, tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä ja saavat vähemmän komplikaatioita leikkauksen jälkeen, jos he näkevät vuoteestaan puita.
  • Luontoympäristössä liikkuminen auttaa pääsemään irti kielteisistä ajatuksista, apeudesta, huolista ja hermostuneisuudesta. Mieliala kohentuu, mikä lisää onnellisuutta.
  • Luonnossa liikkuminen parantaa sydämen sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa jo muutaman luonnossa vietetyn minuutin jälkeen. Yli 20 minuuttia luonnossa syventää entisestään rauhoittumista ja rentoutumista.
  • Liikunta vaihtelevassa maastossa kehittää tasapainoa, liikkeiden hallintaa ja lihasvoimaa. Lapset, jotka leikkivät paljon lähiluonnossa, ovat ketterämpiä, voimakkaampia ja nopeampia kuin muissa ympäristöissä leikkivät lapset.
  • Stressihormonien tasot alenevat luonnossa ja elimistön vastustuskyky tulehdussairauksia ja allergioita kohtaan kasvaa.
  • Luonnossa oleskelu ja asuminen luonnon lähellä vaikuttavat myönteisesti unen laatuun.
  • Luontoympäristö vaikuttaa myönteisesti veren vasta-ainepitoisuuksiin. Vaikutus kestää keskimäärin viikon, joskus jopa kuukauden.

Lähde: Viherympäristöliitto

Hannes Mäntyranta

3 kommenttia “Jokaisenoikeudella saa vaikka kiipeillä puissa – tekevätkö metsät meistä maailman onnellisimman kansan?”

Jälleen tässä sarjassa hyödyllinen, kiihkoton ja objektiivinen kirjoitus. Kiitos. Muuten olen sitä mieltä, että jokamiehenoikeudet tulisi kirjata lakiin, eikä niitä ole siinä yhteydessä tarpeen supistaa tai laajentaa nykyisestä.

Vastaa

Taitaa olla haastavaa kiipeillä puissa niitä vahingoittamatta. Varmasti oksia katkeilee ja puun kuori vahingoittuu tarjoten lahottajasienille mahdollisuuden tunkeutua puuhun. Sama koskee maastossa pyöräilyä. Siksi tuntuu, että tässä yritetään laajentaa jokamiehenoikeuksia.

Vastaa

Mielenkiintoinen asia on tuo puihin kiipeily. varmaankin vain ani harvat sitä harjoittaisivat. Jos ei käytetä piikillisiä kiipeilyvälineitä, tuskin vahinkoa puille tulisi kuivien oksien katkeilua lukuun ottamatta. Ongelmatilanteita saattaisi tulla vain jollain tapaa vain poikkeuksellisen arvokkaiden ja erityisten puiden kohdalla taajama-alueiden tai laavujen luona. En tiedä ainuttakaan henkilöä, joka haluaisi kiipeillä
puissa.
Satunnainen pyöräily tuskin vahingoittaa metsiä. Mutta säännöllisen pyöräilyn kohdalla tilanne on toinen.
Vanhastaan metsäluontoon ovat kuuluneet polut, mitkä ovat syntyneet ikimuistoisesta liikkumisen tarpeista niin ihmisten kuin karjan metsälaiduntamisen takia. Myös uittojen aikana oli uittoväylien luona metsäpolut. Nyt metsäpolut rajalinjoja lukuun ottamatta ovat lähes kaikki kadonneet. Tämä on menetys. Metsään voi eksyäkin helpommin. Ennen polku vei aina jonnekin.
Tavallinen liikkuminen luonnossa on hyödyllistä kaikille. Moottorimaastopyöräily kuitenkin alkaa olla eri asia, jos sitä enemmälti jossakin harrastetaan. Tärkeää on mielestäni, että suomalaiset eivät vieraantuisi metsäluonnosta.

Vastaa

Kirjoita kommentti