Biotalous yhdistäisi Green Dealin tavoitteet

17.4.2020 / Blogi
Blog / Blogi

Viime vuosikymmenien eurooppalaisista poliittista aloitteista Euroopan unionin Green Deal on yksi muutoshakuisimmista. EU:n komission puheenjohtajan Ursula Von Der Leyenin mukaan Green Deal ”on uusi kasvun strategia, jonka tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä muuttaa unioni oikeudenmukaiseksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi, jonka perusta on moderni, resurssitehokas, kilpailukykyinen ja hiilineutraali talous”.

Tämä tavoite ei voi toteutua, ellemme muuta nykyisen talousmallin ydintä.  Määrään perustuvan talouden ja voitontavoittelun sijaan pitäisi keskittyä ihmisten tarpeiden kestävään tyydyttämiseen.

Tämä ei ole helppoa, sillä se myös haastaa nykyisen vallanjaon ja saavutetut edut. Mutta tämä on tehtävä, jos olemme vakavissamme asetettujen tavoitteiden suhteen.

Tavoitetta ei myöskään voida saavuttaa sektorikohtaisilla politiikkatoimilla vaan ne edellyttävät systeemistä muutosta. Uusiutuviin biologisiin resursseihin ja kestäviin biopohjaisiin ratkaisuihin perustuva biokiertotalous voisi edistää tätä.

Kattava ja oikeudenmukainen hyvinvointi edellyttää biotaloutta

Biotaloudella on kolme ominaisuutta, joiden avulla Green Dealin tavoitteet voidaan yhdistää. Ensinnäkin biotalous on perusedellytys kattavalle ja oikeudenmukaiselle sosiaaliselle muutokselle.

Paradoksaalisesti tämä on yhteydessä biotalouden usein pidettyyn heikkouteen. Eli siihen, että fossiilisiin raaka aineisiin verrattuna biomassaresurssien omistus, hankinta, logistiikka ja jalostus ovat tyypillisesti hajautetumpaa, monimutkaisempaa ja kalliimpaa.

Tämä on kuitenkin samanaikaisesti myös sen vahvuus, koska se tuo mukanaan tulojen, työmahdollisuuksien, infrastruktuurin ja hyvinvoinnin hajautetumman ja kattavamman jakautumisen yhteiskunnassa, erityisesti maaseudulle. Näitä myös Green Deal tavoittelee.

Metsät ovat hyvä esimerkki, sillä ne kattavat yli 40 prosenttia EU:n maapinta-alasta ja ne sijaitsevat seuduilla, missä työmahdollisuudet ilman biotaloutta ovat usein vähissä.

Silti Green Deal ei edes mainitse EU:n metsäsektoria, joka työllistää 3,5 miljoonaa ihmistä. Tämä on enemmän kuin ohjelman korvaamattomiksi mainitsemat energiaintensiiviset teräs-, kemian- ja sementtiteollisuus.

Lisäksi EU:n metsäsektorilla on 400 000 pientä tai keskisuurta yritystä ja 16 miljoonaa metsänomistajaa. Tämä ainutlaatuinen sosio-ekologinen verkosto tarjoaa hyvät mahdollisuudet edistää Green Dealin tavoitteita.

Kierrätettävät bioresurssit korvaavat fossiilisia

Toinen biotalouden etu on, että se mahdollistaa energiatuotannon ilmastovaikutusten vähentämisen lisäksi eritysiesti materiaalituotannon ilmastovaikutusten pienentämisen. Fossiiliperustaisia tuotteita, kuten muovi, betoni, teräs ja esimerkiksi synteettiset tekstiilit on korvattava.

Tämä on ilmastonmuutoksen ja useiden muiden ympäristöongelmien kannalta tärkeää. Green Dealin tavoitteiden saavuttaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista ilman laaja-alaista uusien ja uusiutuvien biomateriaalien käyttöä.

Muutos mahdollistaisi myös kiertotalouden lisäämisen. Bioresurssien, kuten metsä, tärkeä ominaisuus on uusiutuvuus. Niistä tehtäviä tuotteita on usein myös helpompi kierrättää ja  jatkojalostaa verrattuna fossiilisiin raaka-aineisiin perustuviin tuotteisiin.

Green Deal tunnistaa useita toimialoja, kuten kemian-, tekstiili-, muovi- ja rakennusteollisuus, jotka tarvitsevat uuden toimintamallin täyttääkseen kiertotalouden ja vähähiilisyyden tavoitteet. Mutta juuri biotalouden avulla nämä tavoitteet olisivat kaikkien helpommin saavutettavissa.

Laajeneva biotalous edistäisi tarvittavaa muutosta. Esimerkiksi jo nyt puusta tehdään nanoselluloosaa, joka on viisi kertaa vahvempaa ja viisi kertaa kevyempää kuin teräs. Ensimmäinen nanoselluloosa-auto julkistettiin Japanissa viime vuonna.

Toisaalta uuden sukupolven puupohjaisten tekstiilien hiilijalanjälki voi olla vain viidennes siitä mitä synteettisiin kuituihin perustuvilla tekstiileillä. Lisäksi insinööripuutuotteet, kuten CLT-elementit ja moduulit, ovat tehokas keino laskea rakentamisen hiilijalanjälkeä sekä materiaalivolyymejä myös kaupungeissa.

Biotalous asettaa luonnon keskiöön

Kolmanneksi, kestävä biotalous mahdollistaa luonnonpääoman ja monimuotoisuuden arvottamisen tavalla jota fossiilitalous ei ole tehnyt.  Luonnon monimuotoisuus määrittelee bioresurssien kapasiteetin. Sen vuoksi se on edellytys myös pitkän aikavälin kestävälle biotaloudelle.

Toisaalta luonnon monimuotoisuuden suojelu tarvitsee biotaloutta. Ilmastonmuutoksen torjunnalle, joka on luonnon monimuotoisuuden suurin uhka, biotalous on välttämätöntä, kuten edellä esitettiin.

Lisäksi ilmastomuutoksen myötä pahenevien luonnontuhojen riskien ja tuhovaikutusten hillintä edellyttää toimia, jotka useimmiten edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja biotaloutta. Tällainen toimi on esimerkiksi sekametsien lisääminen.

On myös epärealistista olettaa, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsätuhojen hillitseminen voitaisiin rahoittaa pelkästään verovaroin. Tässä tarvitaan myös metsänomistajien ja metsäteollisuuden rahoitusta, joita biotalous tuottaa.

Biotalous rakentaa synergiaa talouden ja luonnon välille

Biotalouden mahdollisuudet Green Dealin tavoitteiden saavuttamisessa ovat merkittävät. Biotalous ei vielä ole näkyvä osa Green Deal ehdotusta, mutta se on kuitenkin välttämätön, jos halutaan saavuttaa ohjelman tavoitteet.

Kestävä ja hyvin suunniteltu biotalous tarjoaa mahdollisuuden rakentaa teknologian ja luonnon sekä talouden ja ekologian välille synergiaa.  Sen avulla pystymme paremmin yhdistämään biologian talouteen.

Marc Palahí on Euroopan Metsäinstituutin johtaja ja Lauri Hetemäki apulaisjohtaja. Janez Potočnik yksi YK:n ympäristöojelma UNEPin International Resource Panel -resurssipaneelin johtajista.

Artikkeli on aiemmin Euroopan metsäinstituutti EFI:n sivustolla. 


Leading the way to a European circular bioeconomy strategy, From Science to Policy 5, European Forest Institute

Euroopan unionin Green Deal


Kirjoita kommentti