Niko Hannulan blogi: Puu siirtyy tehtaalle yhä vähäpäästöisemmin
Sähkökäyttöiset motot ja ajokoneet työskentelemässä metsässä, hiljaisempia puutavara-autoja lastaamassa kuormaa metsätien varressa. Kaukaista haihattelua vaiko aidon oikeasti huomioon otettava kehityssuunta?
Vuosikymmenen loppuun mennessä edellä mainittu saattaa olla ihan arkipäivää metsässä kulkijoille, kun metsäteollisuuden toimitusketjuissa käytettävien työkoneiden ja ajoneuvojen energianlähteeksi etsitään vähäpäästöisempiä ratkaisuja.
Nykyisin metsäteollisuuden käytössä olevat metsätyökoneet, puutavara-autot ja tehtailla sekä terminaaleissa raakapuuta käsittelevät työkoneet toimivat vielä suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla. Tähän halutaan muutos. Joukko metsäteollisuuden toimijoita on päättänyt yhdistää voimansa ja ottaa osaa Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -projektiin.
Euroopan unionin Life-ohjelman rahoittama ACE-projekti tukee taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius tavoitteen vuoteen 2035 mennessä.
Innostus muutokseen näkyi toukokuussa Stora Enson Imatran tehtaalla, jossa joukko asiantuntijoita ja työntekijöitä tutki tehtaan sisäisessä puutavaransiirrossa käytettävää rekkaa. Tehdasalueella työskentelee paljon erilaisia ajoneuvoja ja työkoneita, joiden dieselmoottoreiden korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimanlähteillä kartoitetaan parhaillaan (Kuva 1). Useiden vuosien aikana huippuunsa hiottujen toimintamallien ja osaavien kuljettajien myötä nykyisellä kalustolla päästöjen vähentäminen on hyvinkin haastavaa. Se kannustaa myös Stora Ensoa etsimään uusia innovaatioita puun siirtämisessä omassa toimitusketjussaan metsästä tuotantolaitoksille.
Kuljettaja saa avukseen uusia järjestelmiä
Stora Enson pääpaino ACE-projektissa on myös kehittää kuljettajia avustavia järjestelmiä sekä automaattista tiedonkeruuta metsistä ja raakapuunkuljetuksista.
Nykyisten laskentamallien rinnalle kaivataan tarkempia ajankohtaisia lukuja, jotta toimintaa voidaan kokonaisuudessaan kehittää. Nykytason paremmalla määrittämisellä ja seurannalla voidaan paremmin analysoida, kuinka tehdyt päätökset näkyvät toimitusten hiilijalanjäljessä.
Järjestelmäkehityksessä pyritään keskittymään entistä enemmän automaattiseen tiedonkeruuseen, sillä kuljettajat eivät kaipaa enää yhtään lisää kuormitustekijöitä ja ylimääräisiä napinpainalluksia työpäiviinsä.
Yhtenä kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää järjestelmiä niin, että kuljettajat ja muut operatiiviseen toimintaan osallistuvat työntekijät voivat arvioida toimiensa päästövaikutuksia reaaliaikaisemmin, suoraan tapahtumapaikalla metsässä.
Lämpökuvaus havaitsee ylimääräisen energiankulutuksen
Konetyössä tulee myös muistaa, että koneet altistuvat nykyisillä korkeilla käyttöasteilla kovalle mekaaniselle rasitukselle. Koneiden huoltoon kiinnitetään nykyisin todella paljon huomiota, mutta etenkin pimeään talviaikaan esimerkiksi pieniä polttoainetta lisääviä muutoksia voi olla vaikea havaita työskentelyn lomassa.
Yhtenä ratkaisuna on testattu lämpökuvausta (Kuva 2). Sen avulla tarkastellaan, esiintyykö voimansiirron alkulähteillä liiallista lämpenemistä, joka voi aiheutua esimerkiksi liikkuvien osien väliin kiilautuvista kivistä tai risuista.
Stora Ensolla onkin tarkoitus laajentaa lämpökuvausta metsäkoneista myös puutavara-autoihin, jotta pyörät pysyvät pyörimässä ilman ylimääräisiä jarruttavia tekijöitä.
Kaikkien innovaatioiden ei tarvitse välttämättä olla digitaalisia. Tarvitsemme edelleen myös simppeleitä kenttäolosuhteissa toimivia ratkaisuja digitaalisten ratkaisujen lisäksi. Ne syntyvät yhteistyössä, jota ACE-hanke tukee hyvin.
