Viisi faktaa mustikasta – metsämarja on superruokaa mutta myös monimuotoisuuden mittari
Tavallisimmat metsälajit harvoin pääsevät otsikoihin, vaikka juuri niillä on tärkeä ja laaja merkitys ekosysteemeille. Poikkeuksellista julkisuutta nauttii mustikka. Keräsimme viisi faktaa, miksi sininen pohjoisen marja on sekä tärkeä että rakastettu.
1. Monimuotoisuuden mittari
”Mustikka on hyvä avainlaji, koska monet nisäkkäät karhusta myyrään sekä metsäkanalinnut ja hyönteiset käyttävät sitä ravintonaan”, Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen on todennut forest.fi:lle monimuotoisuuden mittaamisesta.
Pohjoisen havumetsissä viihtyvä Vaccinium myrtillus kasvaa Pohjois-Euroopan ja Aasian boreaalisella ja subarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä sekä Pohjois-Amerikassa. Se on matala varpukasvi, jonka tummansiniset, makeat marjat kypsyvät Suomessa heinäkuun loppupuolelta alkaen.
Keväisin kukkiva mustikka on tärkeää ravintoa pölyttäjille ja erityisesti kimalaiselle. Pölyttäjien vähenemiseen on alettu kiinnittää huomiota kaikkialla maailmassa ja niin myös talousmetsissä, joihin on tehty omat ohjeet pölyttäjien auttamiseksi.
2. Metsänhoidon motivaattori
Suomalaiset pelästytti muutama vuosi sitten tieto, että mustikka oli vähenemässä metsistä. Otsikot kertoivat sitä olevan jopa puolet vähemmän kuin 1950-luvulla. Syitä olivat avohakkuut, maanmuokkaus ja varpukasville liikaa tihentyneet metsät.
Luonnonvarakeskuksen mukaan mustikan peittävyys väheni 1950-luvulta 1980-luvulle, mutta vuoden 1995 jälkeen varpukasvi näyttää runsastuneen.
Sittemmin maanmuokkausta on kevennetty ja mustikka on elpynyt ainakin eteläisessä Suomessa. Operaatio Mustikaksi nimetyssä metsä- ja suokasvillisuuden inventoinnissa tutkitaan yhteensä 3000 koealaa eri puolilla Suomea. Koko maan tulokset valmistuvat vuoden 2023 kuluessa.
”Mustikan palautuminen avohakkuun ja metsän uudistamisen jälkeen on nopeampaa, jos maanmuokkaus ei katko varpujen maavarsien verkostoa. Uudistusalan laikutus ja äestys olivat vallitsevia maanmuokkaustapoja vielä 1990-luvulla. Nykyisin niitä kevyempi mätästys on selvästi yleisin maanmuokkaustapa”, professori Raisa Mäkipää kertoo Luonnonvarakeskuksen uutisessa.
”Päivitettyä tietoa metsä- ja suokasvillisuuden muutoksista tarvitaan, kun metsänhoidon menetelmiä kehitetään metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviksi”, Mäkipää sanoo.
3. Terveyden ylläpitäjä
Mustikan on tutkittu vaikuttavan monin tavoin terveyteen. Marjat sisältävät runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä kuitua.
Mustikan on tutkittu voivan parantaa esimerkiksi silmien terveyttä ja lieventää matala-asteista tulehdusta. Useammat tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että mustikoiden syöminen muun muassa kohentaa muistia.
Terveysvaikutukset perustuvat mustikan runsaasti sisältämiin polyfenoliyhdisteisiin, selittää Luonnonvarakeskuksen julkaisema tietokortti. Mustikalle ominaisin polyfenoliryhmä on antosyaanit, jotka ovat antioksidantteihin kuuluvia flavonoideja. Niitä on metsämarjassa viisinkertainen määrä verrattuna esimerkiksi pensasmustikkaan.
4. Luomua läheltä
Suomalaisille on luonnollinen asia lähteä heinä-elokuussa ämpärin kanssa metsään. Mustikoiden ja muiden metsämarjojen poiminta on jokaisenoikeudella sallittu kaikissa metsissä, yhtä hyvin yksityisten omistamissa talousmetsissä kuin kansallispuistoissa.
Media uutisoi ahkerasti kesän mittaan, miltä marjasato näyttää. Tänä vuonna hallan pelätään puraisseen varpukasvia juuri kukinnan aikaan. Tarkemman ennusteen antaa Luonnonvarakeskus juhannuksen tietämissä.
Marjoja poimitaan omaan pakkaseen talveksi ja esimerkiksi koululaiset hankkivat niillä taskurahaa. Itse poimimiaan marjoja voi myydä verottomasti ja parhaiden poimijoiden kerrotaan ansaitsevan marjoilla jopa tuhansia euroja.
Suurin osa Suomen metsien sadosta jää kuitenkin hyödyntämättä. Euroopan metsäisimmän maan Suomen metsämarjoista poimitaan alle kymmenesosa. Kaupallisesti mustikkaa poimittiin viime vuonna Ruokaviraston tilaston mukaan 9,4 miljoonaa kiloa.
Kaupallista kysyntää uskotaan olevan paljon nykyistä enemmän, sillä marjat ja sienet voidaan Suomessa kerätä yli 90-prosenttisesti luomuksi luokiteltavilta alueita – tosin vasta pieni osa alueista on sertifioitu luomukeruualueiksi.
5. Monipuolinen herkku
Mustikka on parhaimmillaan tuoreena ja sellaisenaan syötynä. Se on kuitenkin monikäyttöinen marja, joka sopii leivonnaisiin ja jälkiruokiin, jugurtin mauksi ja hilloihin. Perinteisimpiä suomalaisia herkkuja ovat mustikkapiirakka ja mustikkakeitto.
Jos mustikat säilöö tai ostaa pakastettuina, Martat neuvoo kaatamaan jäisten marjojen päälle kiehuvaa maitoa, jolloin niistä saa kesän maun irti.
Myös mustikan pienet, soikeat lehdet voi hyödyntää salaatissa tai teessä, ja niitä on perinteisesti käytetty erilaisissa rohdoissa.
