Tässä ovat Forest.fi:n vuoden 2025 luetuimmat jutut: metsien terveys, ilmastonmuutos ja yllättävät tutkimuslöydökset kiinnostivat lukijoita 

Metsätuhot, puulajien tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen kiihtyvät vaikutukset olivat keskeisiä teemoja Forest.fi:n luetuimmissa artikkeleissa vuonna 2025.  

Lukijoita vetivät puoleensa käytännönläheiset ohjeet pihapuiden turvallisuudesta sekä tutkimusuutiset, jotka ulottuivat suunterveydestä kansainväliseen palontorjuntaan.  

Listasimme vuoden 2025 seitsemän luetuinta juttua. Nämä teemat nousivat keskusteluun niin Suomessa kuin kansainvälisesti. 

1. Juurikääpä uhkaa havumetsiä 

Euroopan havumetsiä riivaa hiljainen mutta tuhoisa tauti, joka etenee maan alla ja paljastuu usein vasta vuosikymmenten kuluttua. Juurikääpä on noussut yhdeksi metsätalouden vakavimmista haasteista. 

Forest.fi:n artikkeli avaa, miten juurikääpä leviää, miksi sen torjunta on vaikeaa ja millaisia taloudellisia menetyksiä se aiheuttaa. Asiantuntijat korostavat, että torjunta vaatii sekä metsänomistajien että päättäjien aktiivisia toimia ja että biologiset torjuntamenetelmät ovat yhä tärkeämmässä roolissa. 

2. Suometsien ennallistaminen puhuttaa 

Soiden ennallistaminen on noussut ilmastokeskustelun polttopisteeseen, mutta sen vaikutuksista kiistellään. Mitä tapahtuu, kun ojitettu suo palautetaan luonnontilaan? 

Artikkeli suometsistä esittelee professori Annamari Laurénin näkemyksen siitä, miksi ennallistaminen voi lyhyellä aikavälillä lisätä päästöjä, ja miksi suometsien hiilitase on monimutkaisempi kuin usein ajatellaan. Laurén myös avaa, milloin ennallistaminen on ekologisesti perusteltua ja milloin metsätalous on kestävämpi ratkaisu.   

3. Näin tunnistat vaarallisen puun pihalla ja metsässä 

Milloin puu on kaatumisvaarassa? Listasimme merkit, jotka jokaisen metsänomistajan ja pihapuiden hoitajan tulisi tunnistaa. 

Arboristin ja metsätuhotutkija kertovat konkreettiset merkit: juuriston vauriot, lahottajasienet, rakenteelliset heikkoudet ja ympäristötekijät. Lukija saa käytännön vinkit siihen, milloin puu kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella ja milloin kaato on ainoa turvallinen vaihtoehto. 

4. Puita kuolee hälyttävää tahtia – kuusen tulevaisuus vaakalaudalla 

Kuusi, Suomen ikoninen puulaji, kärsii yhtä aikaa kuivuudesta, tuholaisista ja taudeista. Asiantuntijat varoittavat, että sen asema pääpuulajina ei ole enää itsestäänselvyys. 

Artikkeli kuvaa, miten ilmastonmuutos ja uudet tuhonaiheuttajat ovat heikentäneet kuusikoita erityisesti Etelä-Suomessa. Samalla pohditaan, millaisia vaihtoehtoja metsänomistajilla on ja miten metsänhoito voi sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon. 

5. Hammaslääkärin oivallus: puolukka tukee suun terveyttä 

Yllättävä tutkimustulos nostaa suomalaisen supermarjan uuteen valoon: puolukka voi tukea suun terveyttä tavalla, jota ei aiemmin osattu odottaa. 

Artikkeli kertoo hammaslääkärin havainnosta, jonka mukaan puolukan yhdisteet voivat hillitä haitallisia bakteereja ja tukea suun hyvinvointia. Samalla avataan, miten marjan vaikutuksia tutkitaan ja mitä mahdollisuuksia se voi tarjota tulevaisuuden suunterveyden innovaatioissa. 

6. Nämä 8 innovaatiota toteuttavat jo Euroopan biotalousstrategiaa

Euroopan unioni julkaisi 27. marraskuuta 2025 uuden biotalousstrategian, joka korostaa metsäteollisuuden merkitystä koko Euroopan vihreässä siirtymässä. Listasimme kahdeksan mielenkiintoista metsäbiotalouden innovaatiota, jotka jo osoittavat, että metsämme eivät ole vain raaka-ainevarasto, vaan koko Euroopan biotalouden tulevaisuuden moottori.

7. Metsäpalojen torjuntaan tarvitaan kiireesti innovaatioita – Suomessa kehitetään maastokärryä ja drooniparvea 

Maastopalot voimistuvat, yleistyvät ja muuttuvat yhä arvaamattomammiksi ilmaston lämmetessä. Pitkät hellejaksot, kuivuus ja metsien heikentynyt kunto luovat otolliset olosuhteet ennennäkemättömille suurmetsäpaloille. Miten yhteiskunnat voivat varautua uuteen todellisuuteen, jossa tuli ei ole enää poikkeus vaan pysyvä riski? 

Artikkeli tarkastelee maastopalojen maailmanlaajuisia kehityssuuntia ja kasvavien paloriskien taustalla olevaa tutkimusta. Se myös korostaa Suomen roolia kansainvälisessä maastopalovalmiudessa. 

Aihe on ajankohtainen myös globaalisti: Brasilian COP30-ilmastokokouksessa metsäpalot nousivat ensimmäistä kertaa keskiöön, ja yhteisölähtöinen ennaltaehkäisy tunnistettiin yhdeksi tehokkaimmista keinoista vastata ilmastonmuutoksen kiihdyttämiin paloriskeihin.