”Se, että ihmisillä on työtä ja toimeentuloa myös Itä-Suomessa, tekee rajasta puolustamisen arvoisen”, sanoo professori
Rajavartijat valvovat Naton metsäistä itärajaa. Metsällä on tärkeä merkitys Suomen kokonaisturvallisuudelle, sanoo kansainvälisen politiikan professori.
Suomen, Euroopan unionin ja Naton yhteisen, noin 1300 kilometriä pitkän itärajan valvonta syntyy tekniikasta, taidoista ja vuosikymmenten kokemuksesta. Suomalaiset ovat aina tienneet, miten metsissä toimitaan, ja niitä itärajalla riittää.
Olemme kaakkoisessa Suomessa, Sulkavan kunnan Jukajärvellä noin 50 kilometrin päässä maan itärajasta, missä Rajavartiolaitoksella on merkittävä, runsaan 1300 hehtaarin harjoitusalue. Alueen kokoa voi hahmottaa sillä, että jos se olisi neliö, sen sivu olisi melkein neljä kilometriä pitkä.
Vieraat toivotetaan tervetulleiksi marraskuisen viileänä päivänä nuotiotulilla ja maastokahveilla. Tilaisuus oli järjestetty niin kuin suomalainen turvallisuuspolitiikkakin, yhteistyössä. Nuotiokahvit toimitti alueen maanomistaja, joka järjesti myös ohjelman yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa.
Jukajärven alueen yhteistyö on hyvä esimerkki suomalaisesta tavasta toimia. Alue ei ole yksin Rajavartiolaitoksen käytössä, vaan se on valtion talousmetsää, jossa tehdään kaikki tavanomaisesti tarpeellisiksi katsotut metsänhoitotoimet. Niistä vastaa valtion metsäomaisuuden hoitaja, Metsähallitus Metsätalous Oy.
Jukajärven alueen käytöstä sovitaan yhteistyössä
Rajavartiolaitos on alueella vuokralla. Sen ja Metsähallituksen väliseen käyttöoikeussopimukseen on kirjattu kaikki se, mitä Rajavartiolaitos alueella saa tehdä ja miten Metsähallitus sen toimintaa tukee. Metsätaloustoimet esimerkiksi ajoitetaan Rajavartiolaitoksen harjoitusaikataulujen mukaan.
Niin kuin muuallakin, myös Jukajärvellä Metsähallituksen metsänhoitotöistä suurin osa teetetään alihankkijayrityksillä, mikä tuo oman mausteensa yhteistyöhön. Alueella työtä tekevistä on teetetty Suojelupoliisilla turvallisuusselvitys, myös Metsähallituksen alihankkijayritysten työntekijöistä.
Toisaalta Rajavartiolaitos on sitoutunut Metsähallituksen määrittämiin ympäristölinjauksiin. Luontoa ei saa tuhota, mutta sitä voi kyllä käyttää. Jos harjoitus vaatii vähäistä puiden poistoa, se voidaan tehdä.
Alueella on noin sata hehtaaria kokonaan käytön ulkopuolella olevia suojelualueita, esimerkiksi lähteitä, puroja ja lehtoja. Lisäksi alueella on noin sata hehtaaria ekologisia käytäviä, joiden luontoarvoja ei saa heikentää.
Esimerkiksi jääkauden aikana harjumaastoon syntyneiden painanteiden, suppien, alueella ei saa tehdä metsänhoitotöitä, mutta niitä saa käyttää ampumaharjoituksissa, kunhan niitä ei tuhota.
”Alueella on noin sata hehtaaria kokonaan käytön ulkopuolella olevia suojelualueita, esimerkiksi lähteitä, puroja ja lehtoja. Lisäksi alueella on noin sata hehtaaria ekologisia käytäviä, joiden luontoarvoja ei saa heikentää”, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Eeva-Liisa Jorri.
Sivullisista ei ole ollut ongelmaa
Jukajärvi on polveilevaa havumetsää, jossa on mäkien välissä runsaasti vesistöjä.
”Maasto sopii hyvin Rajavartiolaitoksen tarpeisiin”, sanoo Rajavartiolaitoksen puolesta alueesta vastaavan Raja- ja merivartiokoulun apulaisjohtaja Heikki Ojala.
Harjoittelijat tulevat paitsi Kaakkois-Suomen rajavartiostosta, ennen kaikkea Raja- ja merivartiokoulusta, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Imatran Immolassa, aivan rajan läheisyydessä. Siellä koulutetaan osa Rajavartiolaitoksen varusmiehistä.
Muut kaksi Rajavartiolaitoksen varusmiesten koulutuspaikkaa ovat Ivalo ja Joensuu. Suomessa miehillä on yleinen asevelvollisuus ja Rajavartiolaitoksen varusmiehet valitaan asevelvollisten joukosta. Rajavartiolaitokseen voi hakeutua myös naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Kaikenlainen luvaton liikkuminen Jukajärven alueella on kielletty, myös ilmassa. Aitaa alueen ympärillä ei ole, mutta ammuntojen ajaksi alue eristetään täysin ja ammunnoista tiedotetaan paikallisesti laajasti.
Satunnaisia liikkujia alueella nähdään silti silloin tällöin, jotkut uteliaisuuttaan, jotkut eksyneenä.
Tämä ei ole ihme, suomalaismetsissä kun saa normaalisti kulkea jokaisenoikeuden perusteella vapaasti, niin että alueen rajalla olevat varoituskyltit saattavat hyvinkin jäädä huomaamatta. Toistaiseksi sivullisista ei kuitenkaan ole ollut suurempaa ongelmaa.
Jukajärven marssi elää
Rajavartiolaitos on harjoitellut Jukajärvellä 1950-luvun alusta asti. Alkuaikoina alueelle tultiin kerran vuodessa Immolasta jalkamarssilla. Sittemmin on alettu kulkea myös autoilla, mutta marssiperinne elää: Reilut 40 kilometriä pitkä, täyspakkaus selässä suorittettava Jukajärven marssi täytti 70 vuotta vuonna 2022.
Alueella on Rajavartiolaitoksen toimintaa melkeinpä kaiken aikaa. Toiminnan intensiteetti kuitenkin vaihtelee. Joskus paikalla harjoittelee vain muutama koirapartio, joskus taas harjoittelijoita saattaa olla satojakin.
Immolassa koulutetaan myös erikoisrajajääkärit. Heidän koulutuksensa eroaa muista varusmiehistä muun muassa siten, että mukaan pääsee vain hakemuksella. Hakuaika päättyy Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta. Pääsyvaatimukset koulutukseen liittyvät fyysiseen kuntoon, terveyteen ja paineensietokykyyn.
Erikoisrajajääkärit koulutetaan poikkeusolojen ja sodan ajan tehtäviin, kuten vaativiin tiedustelutehtäviin. He saavat ase- ja ampumakoulutuksen, sissitoiminta- ja pioneerikoulutuksen sekä viesti- ja lääkintäkoulutuksen, sekä tietenkin rajavartiointikoulutuksen.
Lisäksi opiskellaan yksilö- ja pienryhmätaitoja. Kaikki saavat myös vähintään aliupseeritasoisen johtajakoulutuksen. Erikoisrajajääkärien suorituskyky vastaakin Puolustusvoimien erikoisjoukkojen toimintaa myös rakennetussa ympäristössä.
Koulutuksen jälkeen erikoisrajajääkärit siirtyvät Rajavartiolaitoksen reserviin.
Erikoisrajajääkäreillä on partioillaan melkoisesti kannettavaa. Selkäreppu kaikkine varusteineen voi painaa 50–60 kiloa. Päällä on taisteluliivi ja päässä painava kypärä.
Partion normaaliaseistukseen kuuluu ainakin rynnäkkökiväärit joka miehellä, panssarintorjuntaohjuksia sekä kone- ja tarkkuuskiväärit. Lisäksi mukana on laite maalinpaikannukseen esimerkiksi tykistön tukemiseksi.
Hakijoita on noin 500 joka vuosi ja heistä valitaan koulutukseen ”riittävästi”. Hakijoina on ollut myös ”muutamia” naisia, mutta koulutuksen on suorittanut vain yksi nainen.
”Rajalla on rauhallista, ei tiedotettavaa”
Suomen rajavyöhyke on enintään kolme kilometriä leveä. Luvaton liikkuminen vyöhykkeellä on kielletty. Uusin keino vyöhykkeen valvontaan ovat lennokit, jotka Rajavartiolaitos otti pääosin käyttöön vuonna 2017. Niistä pienimmät painavat 0,2–4 kiloa ja ne ovat normaalisti kaupoista ostettavaa tavaraa. Käytössä on myös suurempia, 4–25 kiloa painavia lennokkeja, joista osaa voi ostaa kaupoista, mutta osa on räätälöity rajavalvonnan tarpeisiin.
Lennokkien tehtävä on valvonta – räjähteitä niihin ei asenneta.
Rajavyöhykkeen metsät ovat liikkumisrajoituksia lukuun ottamatta yleensä normaalia suomalaista talousmetsää, useimmiten tavallisten suomalaisten omistuksessa. Vyöhykkeelle saa kulkuluvan metsänhoitotöitä tai muita asiaankuuluvia tehtäviä varten.
Luvallinen työskentely rajavyöhykkeellä, kuten juuri metsätyöt, on rajavalvonnan kannalta hyvä asia. Sen kautta valvontaan saadaan mukaan suuri joukko luotettuja kansalaisia, minkä johdosta rajavyöhykkeen tapahtumista ollaan vain paremmin perillä.
”Tämä on erittäin tärkeää maan kokonaisturvallisuuden kannalta”, vahvistaa kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta puhelimitse.
Metsätalous on ainoa lähes koko maassa maailmanmarkkinoiden ehdoilla toimeentuleva tuotannonala Suomessa. Perhemetsänomistajat myivät teollisuudelle puuta kaikkiaan 2,6 miljardin euron edestä vuonna 2023 ja suurin osa tästä rahasta leviää laajalle maaseudulle, myös rajaseudulle.
Biomassa on maaseudun pienyhteisöjen viimeinen resurssi, johon voi aina luottaa. Mutta sen varaan voidaan luoda myös uutta tuotantoa, kuten biometanolia uusiutuvan tuulisähkön avulla.
”Rajaseudun elinvoima on turvallisuuden kannalta oleellista. Se, että ihmisillä on työtä ja toimeentuloa myös Itä-Suomessa, tekee rajasta puolustamisen arvoisen”, sanoo Aalto.
Hän korostaa myös metsäbiomassan merkitystä kokonaisturvallisuudelle.
”Biomassa on maaseudun pienyhteisöjen viimeinen resurssi, johon voi aina luottaa. Mutta sen varaan voidaan luoda myös uutta tuotantoa, kuten biometanolia uusiutuvan tuulisähkön avulla”, Aalto sanoo.
Tiedotustilaisuus Jukajärvellä päättyykin vakuuttavaan tiedonantoon: ”Rajalla on rauhallista, ei tiedotettavaa.”
Lue lisää: Venäjä pilasi ainutlaatuisen tutkimusalueen Tšhernobylissa – ”Vahinko on palautumaton”
Lue lisää: Suomalaisesta sellusta ratkaisu ammuspulaan Ukrainassa?
