Ministeri Sari Essayahin viesti EU:lle: Ottakaa metsäpolitiikassa mallia suomalaisista
Ottakaa mallia Suomen metsänhoidosta, sanoo entinen europarlamentaarikko ja uusi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) suosittelee muuta Eurooppaa ottamaan mallia Suomen ja Ruotsin tavasta hoitaa metsää.
”Olen koittanut viedä Euroopan unionin pöytiin ajatusta, että ottakaa mallia meistä suomalaisista. En tiedä, onko se liian itsekehuista sanoa niin, mutta valitettavasti monissa Euroopan maissa metsät ovat huonolla tolalla. Metsät on osin tuhottu huonolla politiikalla”, Euroopan parlamentissa vuosina 2009–2014 istunut Essayah sanoo Forest.fi:lle.
”Suomalainen sodanjälkeinen metsätalous on menestystarina, kansantalouden perusta. Meillä on myös suojeltua luontoa ja kansallispuistoja. Jokaisenoikeudet takaavat, että kaikki kansalaiset pääsevät nauttimaan metsistä vaikka retkeilemällä”, Essayah sanoo.
Yleisesti tiedetään, että Suomen metsävarat ovat kasvaneet joka vuosi viimeiset noin 50 vuotta.
For Forest -ryhmältä julkilausuma
Neljä EU:n metsäistä maata, Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Slovenia perustivat vuosi sitten For Forest -yhteistyöryhmän puolustamaan kansallisen metsätaloutensa asemaa. Ryhmä julkisti syyskuussa lausuman, jossa maat korostavat EU:n lähipäätös- eli subsidiariteettiperiaatteen tärkeyttä.
Metsäymmäryksen lisääminen on keskeinen tapa vaikuttaa EU:ssa. Näin voimme varmistaa kestävän metsätalouden sekä vastaukset hiilensidontaan ja ilmastomuutokseen.
”Metsäymmäryksen lisääminen on keskeinen tapa vaikuttaa EU:ssa. Näin voimme varmistaa kestävän metsätalouden sekä vastaukset hiilensidontaan ja ilmastomuutokseen”, Essayah sanoo.
Yksi Suomelle kansallisesti tärkeistä EU-asioista on ennallistamisasetus, josta neuvosto, parlamentti ja komissio käyvät parhaillaan epävirallisia kolmenkeskisiä neuvotteluja.
EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluva ennallistamisasetus kuuluu Suomessa ympäristöministeriölle, mutta Essayah kertoo seuraavansa neuvottelujen kehitystä. Yksi kiinnostuksen kohteista on, kohdistetaanko ennallistamistoimet Natura 2000 -alueille, kuten parlamentti äänesti – ja kuten Suomi haluaa.
”Tosin törmätään siihen, että ne (Natura-alueet) eivät ole pinta-alaltaan riittäviä, mutta se helpottaisi. Keskeistä Suomelle on painaa alaspäin ennallistamisen kustannuksia”, Essayah sanoo.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) alkuvuodesta antaman arvion mukaan ennallistamisasetuksesta koituu Suomelle 13–19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä (noin 500 miljoonaa euroa vuodessa), ja ennallistettava pinta-ala on 2–6 miljoonaa hehtaaria.
Esimerkiksi väkiluvultaan yli 15 kertaa suuremman Saksan ennakoidut vuosikustannukset ovat vain 190 miljoonaa euroa ja Belgian ja Itävallan noin 65 miljoonaa euroa.
Suomessa metsäomistus jakautuu useammalle kuin monessa muussa Euroopan maassa. Yksityismetsänomistajia on yli 600 000. Arvokkaita metsäkohteita suojellaan valtion tukemana Metso- ja Helmi-ohjelmilla, joihin hallitus on varaamassa lisää rahaa.
”Suojelun on perustuttava maanomistajien vapaaehtoisuuteen”, Essayah sanoo.
Metso-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen. Helmi-ohjelmassa muun muassa ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja hoidetaan perinnebiotooppeja.
EU-vaikuttaminen puheenaihe Suomessa
Essayah nimitettiin kesäkuussa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen maa- ja metsätalousministeriksi. Essayah sanoo matkustaneensa heinäkuussa istuntoviikolle Strasbourgiin tapaamaan oman hallinnonalansa keskeiset vaikuttajat ja raportoijat.
Essayahin mukaan Suomen hallitus panostaa nyt EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä.
”Viime kaudella (Sanna Marinin, sd.) hallituksen sisäiset erimielisyydet estivät oikea-aikaisen ja yksiäänisen vaikuttamisen”, oppositiossa eduskunnassa viime vaalikauden istunut Essayah sanoo.
Vastikään eduskunnasta eronnut, Britannian entisen pääministerin Tony Blairin instituuttiin työllistynyt Sanna Marin tyrmäsi opposition syytökset tuolloin tuoreeltaan.
EU:ta Essayah arvostelee puuttumisesta metsäasioihin ”takaoven kautta” ilmasto- ja energiapolitiikalla.
Essayah muistuttaa hallituksen lokakuussa hyväksymästä Suomen kansallisesta metsästrategiasta, joka tähtää vuoteen 2035. Se huomioi kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen sekä metsien merkityksen hiilinieluina ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Suomi tavoittelee kansallisesti metsäluonnon monimuotoisuuden parantamista kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.
Hallitusohjelmassa hiilinieluista huolehditaan muun muassa tukemalla puun kasvua metsien tuhkalannoituksella niin, että maan- tai metsänomistaja voisi saada lannoituksesta markkinaehtoisen korvauksen.
Vanhat metsät suojellaan
Orpon hallitus suojelee jäljellä olevat valtion luonnontilaiset, vanhat metsät nopealla aikataululla. Taustalla on EU-sitoumus.
”Kriteeristöä valmistellaan parhaillaan Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Sen lisäksi lukuisat kansalaisjärjestöjen toimijat ovat esitelleet omat ehdotuksensa. Hyvä, että metsät kiinnostavat”, Essayah sanoo.
Suomessa vanhojen metsien suojelu aiotaan kohdistaa suojeluarvoltaan parhaimpiin kohteisiin.
”Kyse ei ole pinta-alaperusteisuudesta, vaan halusta vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen”, Essayah toteaa.
