Metsureiden verisuonet nuortuivat vuosia

Työhyvinvointihanke onnistui vähentämään metsureiden stressihormonin tasoa, työtapaturmia kymmenillä prosenteilla sekä painoa 3‒6 kiloa.

”Verisuonten ikä nuoreni kymmenen vuotta stressi, hormonin taso laski ja verisuonten kimmoisuus parani”, kertoo UPM Silvestan metsuri Auvo Hinkkuri saavutuksistaan. Istumme puunrungolla likellä Hinkkurin työmaata Kouvolan Hillosensalmella.

Hinkkurin vuodessa aikaansaama tulos verisuonten nuorentamiseksi on paljon parempi, kuin keskimääräinen UPM Silvestan työhyvinvointihankkeessa saavutettu neljän vuoden parannus. Hän on tuloksistaan ylpeä. Hinkkurilla on metsurin työuraa takana 38 vuotta ja ikää pian 60. Nyt miehen verisuonet ovat samassa kunnossa kuin nelikymppisellä.

Silvestan metsureiden kuntoremontti on osa UPM:n työturvallisuuden ryhtiliikettä. Hankkeen tavoite on havaita mahdolliset terveysriskit mahdollisimman varhain ja tukea työssä jaksamista eri tavoin. Pyrkimys on, että tekemällä elämäntapamuutoksia henkilökunnan terveys ja hyvinvointi paranee pysyvästi.

40 sai henkilökohtaista valmennusta

Aluksi koko UPM Silvestan henkilöstölle tehtiin kuntokartoitus.  Heidän joukostaan valittiin ilmoitettujen terveysriskien perusteella henkilökohtaiseen valmennukseen 40 työntekijää. Hinkkuri pääsi mukaan varapaikalta.

Jokaiselle osallistujalle räätälöitiin omat tavoitteet ja toimet. Henkilökohtainen valmentaja otti yhteyttä kahden kuukauden välein.
Hinkkurin osalta hanke meni tosi hyvin. Hänen tavoitteensa oli lisätä liikuntaa ja muuttaa ruokavaliota.

”Fyysinen kunto ei valmennuksen aikana parantunut, koska minulle tuli ongelmia terveyden kanssa heti hankkeen alussa. Olen saanut muutokset aikaan ruokavaliolla”, Hinkkuri kertoo.

”Syön vain enemmän kasviksia”

Ruokaremontti on tarkoittanut sitä, että Hinkkuri on lisännyt kasvisten syönti iltaisin ja viikonloppuisin.  Muita muutoksia ei ole tarvinnut tehdä, hän sanoo.
Työpäivän eväät ovat myös pysyneet samoina: teetä, leipää ja viiliä. ”Kasvisten määrän lisääntyminen on varmaan vähentänyt muun ruuan menekkiä, mutta en ole tietoisesti esimerkiksi vähentänyt lihan syöntiä”, sanoo Hinkkuri.

Muillakin osallistujille on mennyt hyvin. ”90 prosenttia etenee omissa suunnitelmissaan”, kertoo Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki.
Vähemmän stressiä, vähemmän painoa

Paino on pudonnut monella 3‒6 kiloa, yhdellä jopa kymmenen. Kaksi on vähentänyt tupakointia, yksi lopettanut. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat vähentyneet.

Valtimoita jäykistää tupakointi, ylipaino ja korkea kolesteroli. Hankkeen aikana metsureiden valtimot nuortuivat keskimäärin neljä vuotta elintapoihin tehtyjen muutosten vuoksi. Myös stressihormonin määrällä mitattu elimistön kyky palautua rasituksesta parani. Parantunut palautuminen vähentää stressiä, elvyttää verisuonia ja pitää aineenvaihdunnan vilkkaana.

”Lopulta, se on kiinni itsestäsi”

Hinkkuri halusi valmennukseen mukaan, koska häntä kiinnosti oman kehon ja erityisesti verisuonten kunto. ”Fyysinen kunto on minulla aina ollut melko hyvä”, hän sanoo.

Miten tulokset on saatu aikaan? Valmennuksella on ollut suuri merkitys. ”Mutta kyllähän tämä on itsestä kiinni”, Hinkkuri sanoo.
Kannustaa voi, mutta pakottaa ei.  Hankkeen yksi tavoite olikin, että osallistujat osaavat olla aktiivisia oman hyvinvoinnin kehittämisessä.

Tapaturmat alle puoleen entisestä

Työtapaturmien vähentäminen on UPM:lle tärkeä tavoite. Siinä on onnistuttu: ne ovat vähentyneet 40 prosenttiin vuodesta 2011 vuoteen 2012 verrattuna ja siitä vielä 20 prosenttia vuonna 2013.

Hinkkuri ei osaa sanoa, miten se on saatu aikaan. Ehkä sillä, että kunto on parempi. ”Väsyneenä tulee helpommin virheitä”, hän pohtii.
Kokonaan tapaturmia ei saa pois. Metsässä työskennellessä riski on aina olemassa.

Neuvoja työkaverilta toiselle

Hinkkuri on myös yksi seitsemästä metsurivalmentajasta. Ajatus on, että he valmentavat ja neuvovat työtovereitaan esimerkiksi työergonomiassa. ”Metsurivalmentajien rooli on otettu hyvin vastaan”, Koivumäki sanoo.

Hinkkurin mielestä valmennus voisi toimia vielä paremminkin. ”Kynnys neuvoa toisia tai kysyä neuvoa on suuri”, Hinkkuri sanoo.

Silvestan metsureiden ikä on 55–56 vuotta. Kaikilla on vuosien kokemus ja he ovat ammattilaisia. ”Ei ole helppo tilanne alkaa neuvoa, jos työasennossa on korjattavaa”, Hinkkuri sanoo. Hän itse on käynyt aiemmin kurssilla, jossa muun muassa videoitiin omaa työskentelyä työtavan arviointia varten.

Metsurin polvet ja lonkat ovat kovilla

Työergonomia on tärkeää, koska sillä voidaan ehkäistä vammoja. Toisaalta työasentoa muuttamalla työ voi sujua joutuisamman ja tuottavuus nousta.
Tyypillinen ongelma metsureilla on lonkan ja polvien kunto. ”Ehkä raivaussahaa liikutellaan liikaa lantion varassa, kun se pitäisi liikkua polvia joustamalla”, Hinkkuri sanoo, ottaa raivaussahan autosta ja näyttää.

”Hyvää kehitystä ei jätetä tähän”, Koivumäki sanoo.  Pysyvien muutosten varmistamiseksi tutkimushankkeeseen osallistuneille tehdään vielä seurantamittaus syksyllä 2015.

Lisäksi koko henkilöstölle tehdään samaan aikaan työhyvinvointikartoitus ja talvella 2016 järjestetään työhyvinvointipäivät.

Krista Kimmo, teksti ja kuvat Kouvola