Jos Sahara olisi vihreä – öljyjohtaja aikoo pelastaa ilmaston metsittämällä
Voisiko autiomaan metsittäminen todella onnistua? Energiayhtiö St1:n Mika Anttosella on jättihankkeeseen valmis suunnitelma, rahaa ja uskoa. Hän haluaa saada maapallon keuhkot kuntoon.
”Meidän pitää keskittyä kahteen asiaan. On saatava hiilivelka poistettua eikä kasvatettava sitä enää yhtään”, Mika Anttonen toteaa ja muistuttaa, että hiilidioksidia on ilmassa enemmän kuin koskaan ennen.
Energiayhtiö St1:n perustajan ja omistajan mukaan hiiltä voidaan poistaa ilmakehästä tehokkaasti vain yhdellä tavalla: on istutettava yhteyttäviä kasveja, kuten puita. Siksi hän haluaa metsittää Saharan autiomaan.
Osa autiomaan viherryksestä olisi peltoa. Hanke ei ainoastaan estäisi ilmaston tuhoutumista, vaan se myös antaisi paikallisille asukkaille paremmat elinmahdollisuudet.
”Positiivisia vaikutuksia on erityisesti ilmastopakolaisuuden hillitseminen”, Anttonen sanoi torstaina Helsingin Messukeskuksessa, jossa hän puhui Suomen Metsäyhdistyksen järjestämillä Metsäpäivillä.
Viherryttämisen tavoitteeksi Anttonen asettaa 85 prosenttia aavikosta, vaikka aivan siihen hän ei usko itsekään. Mutta asiat lähtevät hänen mukaansa paremmin liikkeelle, kun tavoitteet ovat korkealla.
Teknologia metsittämiseen on jo olemassa
”Miten kävi suomalaiselle metsäteollisuudelle, kun sen piti ryhtyä puhdistamaan jätevesiä”, Anttonen kysyi viisisataapäiseltä, metsäalan ammattilaisista ja asiantuntijoista koostuneelta yleisöltään. ”Varmaan huudettiin silloin, että nyt loppuu Suomessa metsäteollisuus.”
Mutta kuinka sitten kävikään: tutkimus ja osaaminen kehittyi, vedet puhdistuivat ja paperin- ja selluntuotanto vain vahvistui. ”Kyllä näitä asioita pystytään ratkomaan, kun insinöörit laitetaan kunnolla hommiin”, Anttonen julistaa ja saa yleisön nyökkäilemään.
St1 tutkii metsittämisen mahdollisuuksia tällä hetkellä Marokossa. Teknologian Anttonen kertoo olevan jo olemassa. Se perustuu meriveteen ja jäteveteen, jotka puhdistetaan aurinkoenergialla kastelukelpoiseksi.
Kiinassa St1 kerää ravintoloista käytettyä ruokaöljyä, jalostaa sen biodieseliksi ja tuo Ruotsiin. Toiminnan yksikkökustannus on sama kuin se, mitä Saharan metsittäminen vaatii. Poliittiset päättäjät Anttonen haastaa vastaamaan, kumpi on järkevämpää: paistinrasvan keräily vai metsittäminen.
Vastineeksi sijoituksistaan ilmaston pelastamiseen Anttonen haluaa päästöoikeuksia. St1 on osittain uusiutuvan energian yhtiö mutta pääasiassa öljy-yhtiö ja polttoaineketju, jolla on Pohjoismaissa yli 1400 huoltoasemaa.
Ilmasto-ongelmat voi ratkaista vain globaalisti
Anttosen mukaan esimerkiksi sähköautoista ei ole korvaamaan fossiilisten käyttöä kuin hitusen. Nykyisillä akuilla ei pystytä varastoimaan uusiutuvaa energiaa järkevästi tablettia suuremmissa laitteissa, ja ylipäätään autoihin ei hänen mielestään kannata keskittyä, kun puhutaan ilmastosta.
Raakaöljystä nimittäin vain pieni osa päätyy bensiiniksi. Mutta niin kauan kuin muita öljytuotteita kuten lentokerosiinia tarvitaan, tuotantoprosessissa syntyy myös bensiiniä.
”Bensiinistä luopuminen olisi vähän sama asia kuin suojella metsiä siten, että päätettäisiin käyttää vain kahdeksan sisintä vuosirengasta joka puusta”, Anttonen vertaa.
Kyllä hän silti myös rajoittaisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi hän pistäisi öljyn, hiilen ja maakaasun tuottajat ilmastotalkoiden eli metsittämisen maksumiehiksi. Päättäjiä hän kehottaa suunnittelemaan hiilineutraaliutta globaalisti, sillä paikallisilla toimenpiteillä vaikutetaan lähinnä ajatteluun ja äänestäjiin.
”Näkisin, että metsän kasvattaminen on ehdottomasti halvin ja tehokkain tapa sitoa hiiltä tuolta ilmasta maahan. Se on säätelyä vaille valmista. Eli eiköhän aleta istuttamaan.”
