Asiantuntija: Hakkuiden rajoittaminen ei ole kestävää metsien käyttöä
Hakkuita ei kannata rajoittaa, vaikka metsien hiilinielut ovat pienentyneet, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Metsäteollisuus: nielujen muutokset otetaan vakavasti.
Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta luettelee pussillisen keinoja vastata haasteeseen, jonka Luonnonvarakeskuksen (Luke) joulukuussa julkistama selvitys metsäalalle antoi.
Selvityksen mukaan Suomen metsien hiilinielut pienenivät verrattuna aiempaan. Muutos johtui lisääntyneistä hakkuista ja metsien kasvun hidastumisesta.
Remeksen resepti tilanteeseen on metsänhoitoon panostaminen.
”Laadukas metsän uudistaminen, oikea-aikaiset taimikonhoidot sekä terveylannoitukset”, Remes luettelee.
Metsien lannoitusta esitti myös esimerkiksi Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä Forest.fi:n haastattelussa keväällä.
”Hiilinielujen turvaamiseksi on tärkeää saada tuhka hyötykäyttöön lannoitteena sekä lisätä myös tietyillä alueilla kasvatuslannoituksia”, Remes sanoo.
Metsät nielevät edelleen paljon hiiltä
Luken mukaan Suomen metsät ovat edelleen nettonielu. Mutta hiilinielujen pienennyttyä metsät eivät kata enää muiden maankäyttöluokkien päästöjä. Remes nostaa esiin myös perinteisemmät metsänhoidon keinot.
”Hiilinieluja vahvistetaan parhaiten ottamalla huomioon kasvupaikan edellytykset”, Markku Remes sanoo.
Kasvupaikan edellytyksillä tarkoitetaan muun muassa sitä, että kullekin kasvupaikalle valitaan sopivia puulajeja niin, että uusi metsikkö alkaa kasvaa mahdollisimman nopeasti.
Suomen metsistä kasvaa turvemailla noin neljännes. Turvemaat ovat olleet puheenaiheena sen jälkeen, kun Luken mukaan ojitettujen turvemaiden hiilidioksidipäästöt kasvoivat.
Remes vastaa, että turvemailla suositaan jatkossa aiempaa enemmän luontaisen uudistamisen menetelmiä.
Metsät ikääntyvät Suomessa
Hidastuneeseen puuston kasvuun merkittävänä syynä on Pohjois-Suomen mäntymetsien vanheneminen. Remes ei näe nopeaa muutosta tilanteeseen.
”Ikärakenteesta johtuva kasvun alenema jatkunee myös tulevaisuudessa. On epätodennäköistä, että kasvukauden pituudessa, lämpösummassa ja sademäärässä tulisi niin merkittäviä puiden kannalta suotuisia muutoksia, että kasvu tämän vuoksi merkittävästi lisääntyisi”, Remes sanoo.
Hakkuiden rajoittamista talousmetsissä Remes ei kuitenkaan kannata.
”Metsistä saatavilla puupohjaisilla tuotteilla on niin suuri merkitys fossiilisten raaka-aineiden korvaajana, että hakkuiden rajoittaminen ei ilmastonmuutoksen torjunnan hillitsemiseksi ole kestävää metsien käyttöä. Esimerkiksi ensiharvennushakkuita tulee tehdä lähitulevaisuudessa runsaasti”, Remes sanoo.
Metsistä nousi poliittinen kiista
Luke muutti menetelmiään ennen viimeisintä hiilinielulaskelmaa. Muutokset lisäsivät laskelmissa metsämaiden maaperän päästöjä, eli pienensivät nettonielua.
Merkittävin muutos oli turvemetsämaiden päästöjen kasvu, kun ilmaston lämpenemisen vaikutus turpeen ja karikkeen hajoamisessa otettiin huomioon.
Muuttunut laskentatapa nousi huomion kohteeksi tammikuussa, kun kevään eduskuntavaaleihin valmistautuvan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo mainitsi Luken laskelmat hiilinielujen romahduksesta. Hän ihmetteli, miten laskelmat hiilinieluista voivat heitellä niin paljon.
”Minusta on aivan käsittämätöntä, että nämä hiilinielulaskelmat voivat heitellä käsittämättömiä määriä. Ja sitten sen perässä juostaan. Ja yhtäkkiä (aletaan) tekemään taas johtopäätöksiä. Ei tämä voi mennä niin”, Orpo sanoi Helsingin Sanomien mukaan.
Remeksen mielestä uusimman hiilinielulaskentamenetelmän käyttöönotto oli perusteltua, koska tutkimus ja tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti.
”Uusi menetelmä on tarpeen ottaa käyttöön, kun tiedeyhteisössä on riittävän luotettavasti vertaisarvioitu sen soveltuvuus ja luotettavuus”, Remes sanoo.
Samalla hän muistuttaa, että muuttuneesta menetelmästä tiedottamisessa korostuu suomalaisen median sekä tutkijoiden vastuu.
”Vastaanottajan on saatava helposti selville, että uudella ja aiemmalla menetelmällä lasketut tulokset eivät ole vertailukelpoisia”, Remes muistuttaa.
”Metsämme ovat edelleen merkittävä hiilinielu”
Remeksen mukaan metsien tulevaan käyttöön vaikuttaa olennaisimmin, kuinka suureksi puuntuotannossa olevien metsien osuus jää.
Mikäli suojelualueita sekä muuten rajoitetussa käytössä olevia aloja lisätään merkittävästi, se vähentää kokonaishakkuiden määrää, vaikka metsänhoitoa muuten tehostetaankin.
Remes sanoo, että suhteellisuudentaju tulee aina säilyttää elintärkeissäkin kysymyksissä, vaikka tärkeän asian äärelle tulee pysähtyä.
”Metsämme ovat edelleen merkittävä hiilinielu. Metsistämme on huolehdittu hyvin”, Remes sanoo.
Hänen mukaansa metsien hiilinielut laskevat todennäköisesti jonkin verran myös lähitulevaisuudessa. Nopeita ratkaisuja kivennäismaiden ja suometsien maaperän hiilinielujen kasvattamiseksi ei ole.
”Harkitsemattomilla paniikkiratkaisuilla voimme heikentää tulevaisuuden hiilinielujen suotuisan kehittymisen”, Remes sanoo.
Metsäteollisuus: Kasvun hidastuminen otettava vakavasti
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi sanoo, että metsien kasvun hidastuminen on otettava vakavasti, sillä elinvoimaiset ja hyvin kasvavat metsät toimivat vahvana nieluna.
Reseptinä on metsien kasvuun panostaminen. Metsänhoitotoimissa on aktivoiduttava ja ne on tehtävä ajallaan.
”On tärkeää, että toimissa noudatetaan ajantasaisia metsänhoidon suosituksia. Tietyillä turvemailla, lähinnä rehevät korvet, ollaan jo siirtymässä enemmän ja enemmän jatkuvaan kasvatukseen turvemaan päästöjen vähentämiseksi. Metsätuhojen ehkäisyn rooli kasvaa”, Niemi sanoo.
Aiheuttavatko Luken laskennat toimenpiteitä metsäteollisuudessa?
”Totta kai metsien hiilinieluissa tapahtuvat muutokset otetaan vakavasti. Mihinkään nopeisiin, hätiköityihin liikkeisiin ei pitkän kiertoajan metsissä tule lähteä. Aktiivinen ja oikeaan aikaan toteutettu metsänhoito on metsäteollisuudenkin asia. Siihen on panostettava koko metsäsektorilla nyt entistä pontevammin”
“Se lähtee jo ihan siitä, että uusi puusto saadaan kasvuun nopeasti uudistushakkuun jälkeen. Lannoitus on yksi tärkeä lyhyen ajan toimi kasvun edistämisessä. Samoin jatkamme kehitystyötä tiettyjen turvemaiden metsänkäsittelytavoissa”, Niemi vastaa.
