Kasvaako metsässäsi arvokkaita sähköpylväspuita? Vihreä siirtymä kasvattaa pylväspuun kysyntää
Euroopan sähköistyminen kasvattaa kysyntää yllättävän perinteiselle metsäteollisuuden tuotteelle, puupylväille.
”Sähköistyvä Eurooppa tarvitsee lisää sähköverkkoa. Kun verkkoja rakennetaan ja vanhoja uusitaan, tämä näkyy myös puisten sähköpylväiden kysynnän kasvuna”, kertoo Scanpole Oy:n metsäjohtaja Janne Partanen.
Uusiutuvan energiantuotannon kasvu, teollisuuden ja datakeskusten lisääntyvä sähkönkulutus sekä liikenteen sähköistyminen edellyttävät uusia sähköverkkoja ja lisää siirtokapasiteettia.
Euroopan komissio tavoittelee sähkön osuuden kaksinkertaistamista energiankulutuksessa nykyisestä 23 prosentista 46 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, mikä vaatii massiivisia verkkoinvestointeja. Verkkoja rakennetaan sekä maakaapeleina että ilmajohtorakenteina, joissa puupylväs on edelleen tärkeässä roolissa.
Kysyntä kasvaa koko Euroopassa
Kun tuulivoimapuistoja, aurinkovoimaloita ja datakeskuksia rakennetaan, niiden tuottama sähkö on siirrettävä kulutuskeskuksiin. Partasen mukaan tämä on jo näkynyt pylväspuun kysynnän kasvuna monissa Euroopan maissa.
EU:n puupylväiden markkinoiden arvioidaan kasvavan vuosina 2026–2035 noin 2–4 prosentin vuosivauhtia, käy ilmi IndexBoxin markkinatutkimuksesta. Kasvua vauhdittavat ennen kaikkea sähköverkkojen modernisointi sekä uusiutuvan energian liittäminen verkkoon.
Markkinaselvityksen mukaan EU:n alueella tarvitaan arviolta 2–2,8 miljoonaa uutta puupylvästä vuodessa, ja koko pylväskannan arvioidaan ylittävän 190 miljoonaa pylvästä. Euroopan ikääntyvän infrastruktuurin korvaaminen muodostaa noin kaksi kolmasosaa vuosittaisesta pylväskysynnästä.
”Suuri osa Itä-Euroopan sähköverkoista on peräisin 1960–1980‑luvuilta, ja niiden tekninen käyttöikä on tulossa vastaan. Modernisointi koskee erityisesti ilmajohtoverkkoja, joita ei ole kaapeloitu samaan tahtiin kuin Länsi-Euroopassa”, Partanen kertoo.
Partasen mukaan kysyntä on ollut vahvaa erityisesti Britanniassa ja Irlannissa, joissa puupylväät ovat edelleen tärkeä osa sähköverkkoa.
Keski-Euroopassa kysyntää lisäävät puolestaan ikääntyvien sähköverkkojen uusiminen ja uusiutuvan energiantuotannon vaatimat verkkoinvestoinnit.
”Esimerkiksi Saksassa puupylväitä käytetään edelleen sähkö- ja tietoliikenneverkkojen ilmajohtorakenteissa.”
Kyllästysaineista myrkyttömämpiä
IndexBoxin selvityksestä käy lisäksi ilmi, että puupylväiden kyllästysaineet ovat muuttumassa aiempaa myrkyttömimmiksi. Vaihtoehtoisten käsittelymenetelmien, kuten kuparipohjaisten kyllästysaineiden osuuden, arvioidaan nousevan yli 30 prosenttiin uusissa pylväissä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 niiden osuus oli alle 15 prosenttia.
Kehitykseen vaikuttaa erityisesti perinteisesti puunsuoja-aineena käytetyn kreosootin käytön rajoittaminen Euroopassa. Kreosootti on öljymäinen puunsuoja-aine, jota on käytetty yli 200 vuoden ajan ja sähköpylväiden suojauksessa jo yli vuosisadan. Se suojaa puuta kosteudelta, lahottajasieniltä ja hyönteisiltä ja pidentää siten pylväiden käyttöikää.
Kreosootin käyttöä on kuitenkin ryhdytty rajoittamaan sen terveys- ja ympäristöriskien vuoksi. Kreosootilla käsiteltyjä sähkötolppia, telepylväitä ja ratapölkkyjä on keväästä 2023 alkaen saanut viedä markkinoille vain niissä EU-maissa, jotka sallivat niiden käytön.
Maakaapelointi muuttaa puupylväiden markkinaa
Partasen mukaan Suomessa puupylväiden kysyntää rajoittaa sähköverkkojen maakaapelointi. Suomen 426 000 kilometrin pituisesta jakeluverkosta on maakaapeloitu jo 55 prosenttia. Ilmajohtoja tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti haja-asutusalueilla, metsäisillä seuduilla ja kohteissa, joissa maakaapelointi on vaikeaa tai kallista.
Sääolosuhteet muistuttavat ajoittain ilmajohtojen haavoittuvuudesta. Vuoden 2025 lopulla Suomeen iskenyt Hannes-myrsky kaatoi Elenian mukaan sen ilmajohdoille noin 20 000 puuta ja jätti 76 000 asiakasta ilman sähköä.
Partasen mukaan muuttavat sääolosuhteet näkyvät myös siinä, millaista puuta markkinoilla tarvitaan.
”Monet asiakkaat ovat alkaneet kysyä aiempaa enemmän järeitä pylväitä. Taustalla ovat muun muassa sään äärevöityminen ja tarve parantaa sähkölinjojen kestävyyttä myrskyissä.”
Järeää pylväspuuta on Suomen metsissä saatavilla, mutta sitä tarvittaisiin nykyistä enemmän.
“Olemme jatkuvasti kiinnostuneita löytämään lisää sopivaa puuta. Tämä avaa metsänomistajalle yhden hieman vähemmän tunnetun mahdollisuuden: järeä ja laadukas mänty voi päätyä sahatavaran sijaan sähköpylvääksi”, Partanen sanoo.
Sähköpylväs kasvaa tavallisessa talousmetsässä
Pylväspuu ei vaadi erityistä metsää. Pylväiksi soveltuvaa mäntyä kasvaa tavallisissa talousmetsissä samoilla alueilla kuin hyvää mäntytukkiakin.
”Siellä missä kasvaa hyvää mäntytukkia, siellä kasvaa yleensä myös hyvää mäntypylvästä”, Partanen sanoo.
Pylväiksi kelpaavat vain rungoltaan suorat puut, jotka täyttävät tarkat laatu- ja mittavaatimukset. Pylväiden pituus vaihtelee kahdeksasta metristä jopa 24 metriin.
Partasen mukaan pylväspuun laatuvaatimukset ovat pitkälti samanlaiset kuin sahatukilla.
”Merkittävät mutkat, halkeamat, monivääryys, tyvilaho ja suuret oksat voivat estää puun käytön pylväänä. Kasvupaikalla on suuri merkitys puun ominaisuuksiin.”
Karummilla kasvupaikoilla mänty kasvaa hitaammin ja muodostaa yleensä ohutoksaista ja suoraa puuta. Rehevillä kasvupaikoilla oksia on usein enemmän, mikä voi heikentää puun soveltuvuutta pylvääksi.
”Hyviä pylväspuumetsiä löytyy erityisesti Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta”, Partanen kertoo.
Metsänomistaja voi saada pylväspuuksi soveltuvasta männystä selvästi paremman kantorahatulon kuin tavallisesta mäntytukista.
Partanen ei halua arvioida tarkkaa hintaeroa, sillä mäntytukin hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Hänen mukaansa pylväspuusta maksetaan kuitenkin selvästi enemmän kuin mäntytukista.
Pylväspuun hinta on myös vaihdellut mäntytukkia maltillisemmin.
”Kun mäntytukin hinta on noussut korkealle, pylväspuun ja tukin välinen hintaero on kaventunut. Tukkihinnan laskiessa ero puolestaan kasvaa.”
Matka metsästä vientiin kestää pari vuotta
Pylväspuun korjuu ajoittuu talvikaudelle. Hakkuun jälkeen puut kuljetetaan tuotantolaitokselle kuorittaviksi ja sorvattaviksi.
Sen jälkeen alkaa pitkä kuivatusvaihe. Pylväät kuivuvat pääasiassa ulkona ilmavissa taapeleissa noin vuoden ajan. Kuivauksen jälkeen ne tarkastetaan, työstetään asiakkaan vaatimusten mukaisesti ja kyllästetään.
”Koko prosessi metsästä valmiiksi vientituotteeksi kestää tyypillisesti yhdestä kahteen vuotta”, sanoo Partanen.
Kyllästys on yksi tuotannon kriittisistä vaiheista. Kyllästysaineen pitää tunkeutua puuhun riittävän syvälle, jotta pylväs kestää vaativissa sääolosuhteissa.
”Kyllästyksen onnistuminen on ratkaisevaa, jotta pylväs kestää vaativissa sääolosuhteissa. Oikein käsitellyn puupylvään käyttöikä voi olla jopa yli 50 vuotta”, Partanen sanoo.
Puupylväsmarkkinoiden kasvu näkyy myös Scanpolen tuotannossa. Yhtiö investoi noin 10 miljoonaa euroa Nurmeksen Höljäkässä sijaitsevaan kyllästämöön. Vuonna 2026 valmistunut uusi kuivaamo on osa kokonaisuutta, johon kuuluu myös uusi kyllästyslinja.
”Investoinnilla pyritään poistamaan tuotannon pullonkauloja ja lisäämään Suomessa valmistettavien pylväiden määrää. Investoinnin myötä tuotantokapasiteettimme Suomessa kasvaa huomattavasti, Partanen toteaa.