Suomalaisteknologia mullisti maailman metsien seurannan ja hallinnan – Open Foris on käytössä yli 190 maassa
FAO:n kehittämä Open Foris auttaa tuottamaan yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa maailman metsistä. Alustan taustalla on suomalainen idea avoimesta metsätiedosta.
Viisitoista vuotta sitten käynnistynyt suomalaisrahoitteinen kehityshanke mullisti tavan, jolla maailman metsiä ja maankäyttöä seurataan. Hankkeen tuloksena syntyi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kehittämä avoimen lähdekoodin alusta Open Foris, jota käytetään nykyään yli 190 maassa.
”Tavoitteena oli rakentaa työkaluja, joita kuka tahansa voi käyttää ilman lisenssimaksuja, muun muassa hallitukset, opiskelijat ja tutkijat. Taustalla on tasa-arvon ja avoimuuden periaatteet, jotka ovat syvällä suomalaisessa kulttuurissa”, kertoo FAO:n vanhempi metsäasiantuntija Anssi Pekkarinen, joka koordinoi maailmanlaajuista metsien resurssiarviointia (FRA).
FAO:n metsätalousasiantuntija Andreas Vollrath korostaa, että kun ympäristöasioita seurataan yhä tarkemmin, luottamus metsäpolitiikkaan rakentuu läpinäkyvyyden ja todennettavuuden varaan. Tähän Open Forisin avoimen lähdekoodin työkalut tarjoavat vahvan tuen.
”Kaikki koodimme ovat julkisesti saatavilla. Avoimuus vahvistaa luottamusta metsäpolitiikan toteuttamiseen”, Vollrath sanoo.
Open Foris auttaa hallituksia tuottamaan yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa standardisoimalla inventointimenetelmiä ja tarjoamalla ne vapaasti käyttöön. Työkalut tukevat ilmastoraportointien, rahoituspäätösten sekä poliittista arviointien tekemistä sekä mahdollistavat reaaliaikaisen metsien tilan seurannan ja siten myös nopean reagoinnin metsäkadon kaltaisiin uhkiin.
”Kun maat ottavat nämä ratkaisut käyttöön, ne osoittavat luottavansa avoimeen ja testattuun järjestelmään. Se on vahva viesti”, Vollrath toteaa.
Kasvava vaikutus ja kansainvälinen rahoitus
Open Foris -työkalujen menestyksestä kertoo laaja käyttäjäkunta ja siihen kehitettävät uudet sovellukset. Tällä hetkellä Open Foris saa tukea Ison-Britannian ja FAO:n yhteisestä AIM4Forests-ohjelmasta (Accelerating Innovative Monitoring for Forests) sekä Norjan kansainvälisestä ilmasto- ja metsäaloitteesta.
”FAO:n ratkaisut ovat demokratisoineet metsätiedon. Seurannasta on tullut yhteistyöhön perustuvaa ja kustannustehokasta”, Pekkarinen tiivistää.
Open Forisin alusta tukee sekä maastossa tehtäviä metsien inventointeja että kaukokartoitusta. Esimerkiksi Arena Mobile -sovelluksen avulla kenttätiimit voivat tallentaa puiden mittaustiedot digitaalisesti ja korvata käsin kirjoitetut muistiinpanot keskitetysti tallennettavalla ja analysoitavalla datalla, Pekkarinen kuvailee.
”Tabletin kanssa voi lähteä metsään, tehdä inventaarin, kerätä mittaustiedot ja saada tilastot käyttöön saman tien. Kaikki tapahtuu digitaalisesti ja keskitetysti”, sanoo Vollrath.
Mutta vaikka tekoäly on kehittynyt nopeasti, Vollrath muistuttaa, että visuaalinen tulkinta on yhä korvaamatonta metsien seurannassa.
”Jotkut asiat vaativat edelleen ihmissilmää ja arviointia. Mutta tekoäly kehittyy nopeasti ja kuroo eroa vauhdilla umpeen”, sanoo Vollrath.
Vollrath nostaa esiin niin sanotut embedding-tekoälymallit, joiden avulla päästään käsiksi valtaviin kaukokartoitusaineistoihin entistä helpommin. Ne auttavat tunnistamaan metsien muutoksia eri puolilla maailmaa yhä nopeammin ja tarkemmin.
Lähtökohtana avoimuus ja saavutettavuus
Anssi Pekkarinen aloitti uransa Metsäntutkimuslaitoksessa ja siirtyi myöhemmin Euroopan komission yhteiseen tutkimuskeskukseen, missä hän syvensi osaamistaan metsien seurannan ja paikkatiedon parissa.
Vuonna 2009 Pekkarinen siirtyi FAO:n metsien seurantatiimiin mukanaan vahva usko Linux-järjestelmään ja avoimen lähdekoodin periaatteisiin. Tämä ajattelutapa loi perustan Open Foris -alustan kehitykselle: metsien seurannan työkaluille, jotka ovat avoimia, saavutettavia ja kaikkien käytettävissä.
Ensimmäinen hankkeessa syntynyt työkalu, Open Foris Geospatial Toolkit, oli komentorivipohjainen sovellus Linuxille. Pian sen jälkeen kehitettiin Collect kenttätiedon keruuseen ja Calc datan analysointiin.
Ryhmä kehitti myös prototyypin ratkaisusta, josta myöhemmin muodostui Open Foris -alustan suosituin sovellus: Collect Earth. Se rakennettiin Google Earthin laajennukseksi ja mahdollisti metsien muutosten visuaalisen tulkinnan satelliittikuvien avulla.
Pekkarisen mukaan vähitellen nämä työpöytäsovellukset kehittyivät entistä monipuolisemmiksi ja laajenivat pilvipohjaisiksi alustoiksi, kuten SEPAL, Open Foris Arena ja Collect Earth Online, jotka tarjoavat tehokkaampaa datan käsittelyä ja analysointia suoraan verkossa.
Suomalainen osaaminen näkyy myös satelliittiteknologiassa
Suomen kädenjälki näkyy edelleen Open Foris -työkalujen kehityksessä. Myös suomalaisyritykset, kuten ICEYE, ovat mukana viitoittamassa havainnointiteknologian tulevaisuutta innovatiivisten tutkasatelliittien avulla.
Syyskuussa 2025 ICEYE allekirjoitti 158 miljoonan euron sopimuksen Suomen puolustusvoimien kanssa maan ensimmäisten kotimaisten puolustuskäyttöön tarkoitettujen satelliittien toimittamisesta. Sopimus sisältää synteettisen apertuurin tutkan (Synthetic Aperture Radar, SAR) satelliitit ja maainfrastruktuurin, mikä parantaa merkittävästi Suomen avaruuspohjaista valvontakapasiteettia.
”ICEYE:n tutkateknologia on ainutlaatuinen. Se pystyy näkemään pilvien läpi ja yöllä, mikä on erittäin hyödyllistä myös metsien seurannassa”, painotti Vollrath.
FAO:n metsätalousasiantuntija korosti haastattelussa myös Suomen vahvaa perinnettä metsätiedon keruussa. Suomessa on kehitetty vuosikymmenten ajan valtakunnallista metsien inventointia, joka toimii yhä kansainvälisen metsätalouden vertailukohtana.
Papua-Uuden-Guinean esimerkki: Open Foris käytännössä
Kun Vollrathilta kysyy esimerkkiä Open Forisin onnistumistarinasta, hän mainitsee Papua-Uuden-Guinean. Maa on yhdistänyt Collect Earth- ja SEPAL-työkalut osaksi kansallista metsien seurantajärjestelmäänsä (NFMS), mikä mahdollistaa entistä tarkemman metsäkadon ja metsien tilan muutosten seurannan.
Työkalut ovat vahvistaneet paikallista osaamista ja tukeneet Papua-Uuden-Guinean kansainvälistä ilmastoraportointia, kuten YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) REDD+-raportointia.
”Koulutuksen avulla metsäviranomaiset ja yhteisöt oppivat tulkitsemaan satelliittidataa ja osallistumaan maankäytön suunnitteluun”, Vollrath sanoo.
FAO:n Andreas Vollrathin mukaan järjestön tulevien vuosien painopisteitä ovat etenkin kehittyvien maiden tukeminen ilmastoraportointivelvoitteiden täyttämisessä, kasvihuonekaasuinventaarioiden parantamisessa ja ilmastorahoituksen hyödyntämisessä.
Yksi keskeinen keino tavoitteiden saavuttamiseen on Brasilian ehdottama Tropical Forest Forever Facility (TFFF) Uusi, 125 miljardin dollarin rahasto palkitsee maita trooppisten metsien säilyttämisestä.
Rahasto käynnistettiin parhaillaan Belémissä kokoontuvassa COP30-huippukokouksessa, johon osallistuu yli kolmenkymmenen maan johtajia. Tapahtumaa pidetään käännekohtana globaalissa ympäristörahoituksessa, sillä siellä on päätetty uudesta mekanismista luonnonsuojelun ja metsien ennallistamisen tukemiseen konkreettisin taloudellisin kannustimin.
“Se on uusi mekanismi, joka yksinkertaistaa suojelu- ja ennallistamishankkeiden rahoitusta. Maat voivat käyttää kaukokartoitusta metsäalueiden läpinäkyvään seurantaan ja raportointiin sekä avata näin mahdollisuuksia investointeihin – ei pelkästään avustuksiin”, Vollrath selittää.
Tekoäly tukee mutta ei korvaa ihmistä
Andreas Vollrath muistuttaa, että satelliittidataa kertyy päivittäin petatavuittain. Suurin haaste on datan jalostaminen ymmärrettäviksi, päätöksenteon kannalta merkityksellisiksi havainnoiksi. Lupaavana tekoälyratkaisuna hän pitää upotettavia malleja (embedding models) eli tekoälyjärjestelmiä, jotka pakkaavat ja järjestävät valtavia tietomassoja merkityksellisten havaintojen löytämisen helpottamiseksi.
”Voit havaita metsäkadon, merkitä alueen, pyytää mallia tunnistamaan vastaavanlaisia kohteita ja saada tulokset lähes välittömästi. On uskomatonta, kuinka nykyteknologia voi yksinkertaistaa tapaa, jolla käsittelemme erittäin monimutkaisia ja valtavan suuria tietomääriä”, Vollrath sanoo.
Upotettavat mallit yhdistävät muun muassa tutka-, optisia ja LiDAR-antureita tunnistaakseen ekosysteemien muutoksia. FAO tutkii, miten tekoäly voi tukea esimerkiksi ennallistamisen todentamista, metsien laajuuden kartoittamista ja metsäkadon hälytysjärjestelmiä. Tätä tutkitaan erityisesti alueilla, joille kulku on vaikeaa.
Vollrath kuitenkin korostaa, että tekoäly täydentää perinteisiä menetelmiä, ei korvaa niitä.
”Kaukokartoitukseen perustuvat tekoälytyökalut soveltuvat erinomaisesti ekosysteemien avainmuuttujien tunnistamiseen laajoilta alueilta kustannustehokkaasti ja nopeasti. Mutta niiden laatu riippuu syötetyn datan tarkkuudesta, ja osa muuttujista on satelliittikuvilla vaikeasti mitattavissa”, hän sanoo.
”Paras tulos saadaan, kun satelliittihavainnot yhdistetään maastomittauksiin. Näin metsistä saadaan kattavin ja luotettavin kokonaiskuva, joka tukee parempaa suojelua ja kestävää metsänhoitoa.”