Kaupunkeja rakennetaan yhä tiiviimmiksi ja korkeammiksi. Pihat ovat usein autohallien betonikansien päällä, eikä niille siten voida istuttaa esimerkiksi puita.
Japanilaisen Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä ohjaa kaupunkien viherrakentamista metsäisemmäksi. Hiilimetsänen-nimen saanut metsä on urbaani, kompakti ja tiheä metsikkö. Se on osa kaupunkivihreän hiilensidontaa tarkastelevaa CO-CARBON-tutkimushanketta, joka tuo esiin, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ilmastoratkaisuna.
Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä on perustettu Keravalle. Pieneen tilaan on istutettu mahdollisimman tiheästi erilajisia, nopeakasvuisia ja hiilensidontakyvyltään tehokkaita puita. Lajivalinnoissa on metsälajiston ohella myös puistolajistoa, mikä korostaa metsikön urbaania ja esteettistä merkitystä.
Mikrometsiä on toteutettu kaksi, ja ne molemmat ovat aarin kokoisia. Niiden ero on taimikoossa: toinen on toteutettu isoilla ja toinen pienillä taimilla. Kumpaankin pikkumetsään on istutettu viisi isoa puuta, 55 pienempää puun- ja pensaan taimea sekä 110 metsityskoon taimea.
Hiilimetsäsiä on tarkoitus hyödyntää myös tutkimukseen tarkastelemalla istutuskoon merkitystä taimen kasvunopeuteen ja hiilensidontaan. Metsä on toteutettu yhteistyönä Keravan kaupungin, Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
”Tutkimme kaupunkivihreän roolia ilmastoratkaisuna, ja hiilimetsäsen avulla tuomme esille, miten kompaktilla urbaanilla metsiköllä voitaisiin tuottaa samantyyppisiä hyötyjä – esimerkiksi hiilensidontaa ja monimuotoisuusarvoja, joita olemme tottuneet näkemään perinteisillä metsäalueilla”, kertoo professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta.
