Luonnonvarakeskus on ottanut tarkasteluun 21 kosteikkojen kasvilajia tarkoituksena hyödyntää niitä yritysten tuotekehityksessä ja keruutoiminnan suunnittelussa, keskus kertoi tiedotteessaan.
Euroopassa käytetään monia kasveja, kuten rätvänää, raatetta ja suomyrttiä kosmetiikan raaka-aineena, mutta juurikaan Suomessa.
Esimerkiksi mesiangervo on Suomessa yritysten runsaimmin hyödyntämä kosteikkoyrtti. Uudet tutkimukset ovat antaneet tukea sen perinteiselle käytölle esimerkiksi erilaisten tulehdustilojen hoidossa.
Pajut taas vaikuttavat olevan potentiaalisia raaka-aineita lampaiden sisäloisia torjuviin erikoisrehuihin. Kihokeista voisi saada kudoskorjaukseen sopivaa liimaa ja hillan lehdistä voisi olla helpottamaan naisten vaihdevuosia. Suopursu ja suomyrtti ovat lupaavia hyttyskarkotteiden raaka-aineita.
Luonnonvarakeskus kertoo, että Oulun seudulla on kerätty suokasveja myyntiin Keski-Eurooppaan jo yli 40 vuotta. Taloudellisesti merkittävin kasvi on ollut pyöreälehtikihokki, mutta myös suopursusta on tullut huomattava tulonlähde moneen talouteen. Kihokin kysyntä on kasvanut, mutta kysyntään ei ole pystytty täysin vastaamaan.
”Keruutoiminnan ongelmat liittyvät muun muassa raaka-aineen käsittelyyn, kuten kylmä- ja kuivauslaitteiden tai tilojen puutteeseen sekä poimijapulaan”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Marika Laurila.
