Kaukokartoitusmenetelmä auttaa seuraamaan soiden ennallistamista

53 suotutkimusalueen sijainnit on esitetty pohjoisella pallonpuoliskolla ja suurennettuna vain Suomen osalta. Kuva: Aalto-yliopisto
Suotutkimusalueen 53 sijaintia on esitetty pohjoisella pallonpuoliskolla ja suurennettuna vain Suomen osalta. Kuva: Aalto-yliopisto
Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto / Forest Bioeconomy Future Catalogue

Suot ovat elintärkeä hiilivarasto. Maapallon soihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Kun soita ojitetaan eli kuivataan, niiden hiilivarasto vapautuu ilmakehään.

Soita ennallistetaan tukkimalla niiden ojituksia, jotta vedenpinnan taso turvekerroksen sisällä alkaisi palautua ja suo palautuisi luonnontilaista muistuttavaan tilaan. Ennallistamisen jälkeen soiden vedenpinnan tasoa täytyy seurata, jotta ennallistamistoimien onnistuminen voidaan varmistaa.

Vaikeakulkuisten soiden tutkiminen paikan päällä on kuitenkin työlästä ja hidasta. Tietoa pitää myös kerätä laajoilta alueilta useiden vuosien ajan, koska suot muuttuvat ennallistamisen jälkeen hitaasti.

Aalto-yliopisto on yhdessä kansainvälisen tutkijajoukon kanssa kehittänyt uuden kaukokartoitusmenetelmän, jolla soiden ennallistamisen onnistumista voidaan seurata helpommin ja tarkemmin.

”Kaukokartoitusta tekevillä satelliiteilla voidaan havainnoida hyvin laajoja suoalueita koko maapallolla. Satelliitit kiertävät maapalloa yleensä useiden vuosien ajan ja kuvaavat samoja alueita jopa viikoittain, jolloin soissa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata hyvin tarkkaan pitkinä aikasarjoina”, sanoo kansainvälistä kaukokartoitustutkimusta johtava professori Miina Rautiainen Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksessa käytettiin OPTRAM-kaukokartoitusmenetelmää (Optical Trapezoid Model) ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn Sentinel-2-satelliitin keräämiä avoimia satelliittikuvia. Mukana oli 53 suoaluetta, jotka sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Satelliittikuvista muodostettiin monivuotisia aikasarjoja soiden pohjaveden pinnan tasosta. Tuloksia verrattiin maastomittauksiin, joita oli tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita.

Menetelmä on julkaistu avoimena laskentakoodina, joten se on kaikkien käytettävissä. Menetelmää on jo testattu esimerkiksi trooppisten soiden tutkimiseen Indonesiassa, Malesiassa ja Amazonin alueelle. Menetelmän avulla soiden vedenpinnan tasoa voidaan seurata koko kasvukauden tai lumettoman kauden ajan viikkotasolla.

”Toivomme, että sitä hyödynnetään soiden ennallistamistoimissa ja niiden vaikutusten seurannassa. Soiden vedenpinnan taso kertoo suoraan siitä, kuinka onnistuneita ennallistamistoimet ovat”, sanoo Rautiainen.

Kirjoita kommentti