Sertifioidun puun alkuperän seuranta laajenee – yhä useampi pienyritys varmistaa kestävän puun käytön
Puun alkuperän voi osoittaa myös ryhmäsertifioinnilla, mikä tekee metsäsertifioinnin helpommaksi pienyrityksille. PEFCin suomalaisessa ryhmäsertifioinnissa on tällä hetkellä mukana 19 yritystä. Myös FSC on ottamassa käyttöön oman järjestelmäänsä.
Uusimman puun kulkeutumisketjua todentavan PEFC-ryhmäsertifikaatin perusti Meto Metsäalan Yrittäjät. Yhdistyksen puheenjohtajan Tuomo Turusen mukaan toive ryhmäsertifioinnin aloittamisesta tuli jäsenistöltä.
Meto Metsäalan yrittäjiin kuuluu muun muassa paljon pieniä toiminimiä, jotka tarjoavat esimerkiksi metsänhoidon, taimituotannon, puunkorjuun ja virkistystoiminnan palveluita. Näille jopa vain yhden hengen yrityksille oman puun alkuperän seurannan sertifikaatin hankkiminen olisi liian kallista ja työlästä.
Meto metsäalan yrittäjien sertifikaatin lisäksi sertifiointiryhmän on perustanut Sahayrittäjät.
Metsäsertifioinnin tarkoitus on osoittaa puutuotteen ostajalle, että tuotteeseen käytetty puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Alkuperän seuranta tarkoittaa menetelmää, jolla osoitetaan, että valmistusketjussa tuotetaan puutuotteita korkeintaan sertifioitua raaka-ainemäärää vastaava määrä.
Vaatimus sertifioinnista voi tulla puutuotteiden myyjiltä. Pienemmille yrityksille se kuitenkin usein tulee suuremmilta metsäalan yrityksiltä, jotka ovat pienyrittäjien asiakkaita.
Lähes kaikilla Suomen metsäteollisuuden suurilla ja keskisuurilla tuotantolaitoksilla on puun alkuperän seurannan sertifikaatti. Nämä pystyvät varmistamaan oman tuotantoketjunsa vain, jos kaikilla ketjun yrityksillä on sertifikaatti.
Ryhmämallit tulevat ulkomailta
Pienyrittäjille tarkoitettu puun alkuperän ryhmäsertifiointi on kehitetty Keski-Euroopassa 2000-luvun ensi vuosikymmenellä, missä erityisesti mekaanisen puunjalostuksen yritykset ovat pieniä ja niitä on paljon. Suomen PEFC toi sen käyttöönsä viitisen vuotta sitten.
Työtehoseuran vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan eurooppalaisessa PEFC-sertifiointiryhmissä on tyypillisesti kymmeniä, jopa satoja jäsenyrityksiä. Yritykset ovat pienempiä kuin Suomessa ja niitä on paljon enemmän. Suomessa Meton ryhmässä on yhdeksän ja Sahayrittäjien ryhmässä 11 jäsentä.
Pienyritysten sertifiointimahdollisuudet laajenevat, kun myös Suomen FSC määrittelee omaa ryhmäsertifiointijärjestelmäänsä. Sen kansainvälisessä mallissa mukaan pääsevät yritykset, joissa on enintään 15 kokoaikaista työpaikkaa ja liikevaihtoa enintään miljoona Yhdysvaltain dollaria eli 900 000 euroa.
Suomessa liikevaihtoraja on kuitenkin kolme miljoonaa dollaria. FSC:n puun alkuperän ryhmäsertifikaattia lienee hakemassa 5–6 yritystä.
PEFCin ryhmäsertifiointiin pääsevät mukaan yritykset, joissa on enintään 50 kokoaikaista työpaikkaa ja liikevaihto enintään yhdeksän miljoonaa Sveitsin frangia eli noin seitsemän miljoonaa euroa.
Yrityksiä tarkastetaan pistokokein
Vastuu sertifikaatin toteuttamisesta on kullakin jäsenyrityksellä. Sertifikaatin omistaa ryhmä ja ryhmän velvollisuus on kouluttaa jäsenyritykset tehtävän tasalle.
Sertifioinnin toteutumista valvoo auditoija, jonka riippumattomuuden PEFCin tapauksessa takaavat viranomaiset. Auditointiyritys tarkastaa ryhmän toiminnan kerran vuodessa ja sen jäseniä pistokokein.
PEFCissä esimerkiksi kahdeksan yrityksen ryhmässä tehdään kolme pistokoetta joka vuosi. Niissä tarkastellaan sekä kirjanpitoa että varastoja.
PEFC-sertifioinnissa yrityksen kirjanpitoa ei toistaiseksi verrata tuotantoketjun muiden yritysten toimintaan, mutta FSC-sertifioinnissa sellainen on mahdollista.
Auditointiyhtiö Kiwa Inspectan tuotepäällikkö Olli Eeronheimon mukaan tärkeintä ryhmäsertifioinnissa on, että yritys tuntee sertifioinnin vaatimukset ja varmistaa niiden toteutumisen. Riskit sille, että puun toimitusketjuun joutuu ei-sertifioitua puuta sertifioituna, on arvioitava ja minimoitava.
Metsäsertifioinnista forest.fi:ssä
