Metsien monitoroinnin käsittely lykkääntyy keväälle EU:ssa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah
EU:n komission kiistanalainen ehdotus metsien monitoroinnista ei etene tänä vuonna EU:n parlamentissa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Suomen ja monien muiden EU-maiden arvostelema komission ehdotus metsien monitoroinnista on lykkääntymässä EU-parlamentissa todennäköisesti ensi kevääseen. Asiasta kertoo Forest.fi:lle Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Essayah perustaa arvionsa lokakuiseen vierailuun Euroopan parlamentissa Strasbourgissa Ranskassa.
”Kun kävin parlamentissa, aika monet olivat sitä mieltä, että tässä ei tapahdu vielä tämän vuoden aikana. Todennäköisesti se siirtyy parlamentissa ensi keväälle”, Euroopan parlamentin jäsenenä vuodet 2009–2014 toiminut Essayah sanoo.
”Esitystä on pyöritelty niin neuvostossa kuin parlamentissakin. Asia oli (euro)vaalien alla vähän niin kuin holdissa, eli siinä ei tapahtunut juurikaan mitään”, Essayah toteaa.
Suomelle metsiin liittyvät EU-asiat ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia maapinta-alasta.
Suomi kannattaa mutta antaa kritiikkiä
Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2023 asetusehdotuksen metsien tilan aiempaa yksityiskohtaisemmasta seurannasta unionin alueella. Ehdotuksen tavoitteena on tuottaa vertailtavaa ja ajankohtaista metsätietoa esimerkiksi ennallistamisasetuksen tietopohjaksi.
Tavoite on parantaa metsiä koskevaa päätöksentekoa EU:ssa. Komissio toivoo metsien monitoroinnista myös keinoa torjua laittomia hakkuita.
Konstina on metsien kaukokartoitus yhdistettynä maanpäällisiin havaintoihin.
Suomi kannattaa luotettavaa metsien seurantaa, mutta samalla arvostelee komission ehdotusta muun muassa kustannusten kohoamisen ja tietoturvahuolien vuoksi. Samaa mieltä Suomen kanssa olivat syyskuussa Itävalta, Ranska, Ruotsi, Slovenia ja seitsemän muuta jäsenmaata.
Monitorointihankkeen on arvosteltu lisäävän EU:n valtaa ja valvontaa metsätaloudessa.
Essayah moittii komissiota suunnitelmasta hoitaa asia delegoiduilla säädöksillä. Ne ovat komission tekemiä lakiehdotuksia, jotka Euroopan parlamentti ja jäsenmaat voivat joko hyväksyä tai hylätä, mutta eivät muokata.
”Emme halua antaa näitä indikaattoreita komissiolle määriteltäväksi delegoitujen säädösten kautta”, Essayah toteaa.
Komission monitorointiehdotus luettelee parikymmentä metsistä kerättävää indikaattoria. Ne kuvaavat muun muassa metsäpinta-alaa sekä puuston määrää ja kasvua.
Essayah pelkää, että Suomen täytyy ottaa käyttöön uusi järjestelmä metsien monitoroinnin vuoksi. Hän muistuttaa Suomen keränneen tietoa metsistä jo yli sata vuotta.
”Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää. Indikaattorien kerääminen metsästä voi olla yllättävän kallista puuhaa. Siksi olemme suhtautuneet kielteisesti tähän”, Essayah kertoo.
”Olemassa olevat järjestelmät ovat monissa maissa hyvällä tolalla, kuten esimerkiksi Ruotsissa”, hän sanoo.
Suomessa valtakunnan metsien inventoinnin vuodesta 1921 tuottama tieto pohjautuu tilastolliseen otantaan ja yli sadan muuttujan mittaamiseen vuosittain eri puolilla Suomea sijaitsevilta koealoilta.
Tietoturva huolettaa
Komission tavoitteena on maantieteellisesti tarkka järjestelmä, jossa tietoa kerättäisiin metsäyksiköiden tasolla. Ministeri muistuttaa tietoturvasta.
”Meidän pitäisi tietää, mitä näillä tiedoilla aiotaan tehdä”, Essayah sanoo.
Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, ja heidän yksityisyydenturvastaan on ollut huolissaan myös maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK. Järjestön mukaan yksityismetsien tiedot eivät kuulu komissiolle, eikä EU-tason valvontajärjestelmää tarvita metsiin.
Monitorointi ei ole ainoa EU:ssa vastatuuleen joutunut metsäinen hanke. Metsäkatoasetuksen toimeenpanoa ollaan par’aikaa lykkäämässä vuodella, jotta jäsenmaat ja yritykset ehtivät valmistautua sen voimaantuloon.
