Metsätalous ottaa luonnonhoidossa uuden askeleen – uusi kalkkikivi–biohiili-suodatusmenetelmä testissä Karkkilassa
Suomen talousmetsissä luonnonhoito ei ole enää erillinen tavoite vaan osa arkea. Pienvesien ennallistamiseen etsitään nyt uusia keinoja, jotka tukevat sekä luontoa että puuntuotantoa.
Yksi kiinnostavimmista ennallistamiskokeiluista on parhaillaan käynnissä Karkkilan Nuijajoen valuma-alueella. Siellä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) testaa kehittämäänsä kalkkikivi–biohiili-suodatusratkaisua, jolla pyritään lievittämään turvemailta valuvien happamien vesien aiheuttamia ongelmia.
Menetelmää testataan metsäyhtiö UPM:n maa-alueilla. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa, eikä tiedossa ole vastaavia kokeiluja.
”Liian hapan vesi ja voimakkaat pH-arvon vaihtelut ovat erityisen haitallisia virtavesilajeille, kuten taimenelle. Keväällä 2025 Karkkilan Kaupinojassa mitattiin rankkasateiden jälkeen pH-arvo niinkin alhaiseksi kuin neljä”, kertoo LUVY:n hanketyöntekijä Mikko Melasniemi.
LUVY:n virtavesitiimin innovoimien suodatusrakenteiden tavoitteena on nostaa veden pH-arvoa ja tasata sen vaihteluita. Testaukset ovat vasta alkuvaiheissaan, mutta ensitulokset ovat lupaavia: heinäkuussa 2025 asennettujen rakenteiden valmistuttua Kaupinojan veden pH on pysynyt aiempaa tasaisempana, noin pH 6:n tasolla, ja virtaus hidastuu ojissa ennen vesistöön päätymistä.
”Seuraamme tuloksia jatkuvan mittauksen avulla. Syksyn sateet tarjoavat rakenteille ensimmäisen todellisen koetuksen. Seurantatulosten avulla arvioimme menetelmän toimivuutta ja jatkokehitystarpeita”, sanoo LUVY:n virtavesitiimin vetäjä Juha-Pekka Vähä.
”Toivomme, että suodatusrakenteet paitsi torjuvat pienvesien happamoitumista, myös kannustavat metsätaloutta kokeilemaan ja kehittämään vesiensuojelumenetelmiä – ja löytämään hyviä käytäntöjä, jotka voidaan ottaa osaksi ennallistamistyötä”, Vähä jatkaa.
Yhteistyöllä ennallistamistyöhön vaikuttavuutta
LUVY:n kalkkikivisuodatuskokeilu on osa laajempaa Metsäluontomme helmet – Yhdessä pienten puolella ‑hanketta. Se toteutetaan UPM:n maa-alueilla yhteistyössä Suomen vesistösäätiön kanssa. Hanketta rahoittavat Suomen Metsäsäätiö, UPM sekä Partioaitan Ympäristöbonus. Projekti on jatkoa Suomen vesistösäätiön Pienvesien helmet ‑hankkeelle, jonka painopiste oli pienvesien käytännön ennallistamisessa vuosien 2022 ja 2023 aikana.
”Hanke on erinomainen esimerkki yhteistyöstä, jota monimuotoisuustoimissa tarvitaan. On tärkeää, että metsätalousmaiden pienvesien tilan parantamiseen etsitään parhaita käytäntöjä ja monistettavia ratkaisuja. Näin saadaan vaikuttavuutta yksittäistä hanketta laajemmin”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.
Tavoitteena on, että ennallistaminen ja pienvesien kunnostus eivät ole irrallisia toimia, vaan luonteva osa metsänhoidon arkea – aivan kuten maanmuokkaus tai taimikonhoito. Kohti tätä ajattelutavan muutosta ajavat myös lainsäädännön asettamat uudet velvoitteet.
EU:n ennallistamisasetus muuttaa pelisääntöjä
Pienvesien ennallistamisen tarve on noussut vahvasti esiin viime vuosina osana EU:n biodiversiteettistrategiaa ja vesipuitedirektiiviä. Myös kotimaisessa metsäalan keskustelussa pienvesien hyvinvointi on saanut aiempaa enemmän huomiota. Purot, lähteet ja lammet ovat usein metsätalouden vaikutuspiirissä, ja niiden tila heijastuu suoraan vesiekosysteemien monimuotoisuuteen ja veden laatuun.
EU:n uusi ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaita ennallistamaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia maa- ja vesialueistaan. Vuoteen 2050 mennessä kaikkien heikentyneiden ekosysteemien on oltava ennallistamisen piirissä. Suomi laatii parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, jonka on määrä valmistua elokuussa 2026. Pienvesien ennallistaminen on yksi suunnitelman keskeisistä toimista.
”Pienvedet ovat ekosysteemejä, joiden tila vaikuttaa kaikkeen niiden ympärillä. Niiden kunnostaminen on tehokas tapa lisätä monimuotoisuutta ja parantaa veden laatua”, kertoo Suomen vesistösäätiön asiantuntija Vilma Kaukavuori.
Luonto ja talous rinnakkain
Metsäyhtiö UPM:n näkökulmasta ennallistaminen ei vaaranna puun saatavuutta, vaan tukee sitä. Merkittävä osa ennallistamisesta toteutetaan alueilla, joilla metsätalous ei ole taloudellisesti järkevää – esimerkiksi ojitetuilla mutta heikosti kasvavilla turvemailla.
”Kun saavutettavat luontoarvot ovat suuret ja metsätaloudelliset mahdollisuudet vähäiset, on alueen ennallistaminen järkevä ratkaisu”, UPM:n luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen sanoo.
Hän jatkaa, että talousmetsissä luonnon monimuotoisuuden lisääminen lisää metsän terveyttä.
”Vaikka talouskäytön metsissä puhummekin luonnonhoidosta emmekä ennallistamisesta, tavoite on molemmissa kuitenkin sama: luonnontilan parantaminen ja monimuotoisuuden lisääminen. Metsien kestävässä käytössä on kyse riittävän luonnonhoidon ja suojelun tason löytämisestä. Yhteensovittaminen on optimointia useamman tavoitteen kesken samanaikaisesti eikä lainkaan mahdotonta.”
Laihosen mukaan ennallistaminen voi avata myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia metsätalouden rinnalle, esimerkiksi luonnonhoitopalveluina tai kompensaatiomarkkinoilla.
”Luonnontilan parantaminen on tärkeä osa vastuullista metsäomaisuuden hoitoa, ja ennallistaminen kuuluu kiinteästi tähän kokonaisuuteen. Siinä on myös edellytyksiä metsätaloutta täydentävälle liiketoiminnalle, joten aihetta kannattaa seurata”, toteaa UPM:n Laihonen.
Yhteistyöllä kohti vaikuttavampaa ennallistamista
UPM seuraa ennallistamistoimien vaikutuksia sekä silmämääräisesti että tutkimusyhteistyön avulla. Koska luonnontilan palautuminen vie aikaa, tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä, Laihonen muistuttaa.
”Esimerkiksi virtavesikunnostuksissa luonnonhoidollisesta lahopuun lisäämisestä on kuitenkin saatu jo lupaavia merkkejä: sähkökoekalastuksissa on havaittu taimenia, ja lahopuusta riippuvainen lajisto on alkanut runsastua useilla kohteilla.”
UPM:n ennallistamistoimia aiotaan kohdentaa entistä strategisemmin – esimerkiksi valuma-aluetasolla ja ekologisen verkoston näkökulmasta. Myös menetelmäkehitys nähdään tärkeänä parhaiden käytäntöjen löytämiseksi.
”LUVY:n kehittämiin kalkkikivi–aktiivihiilirakenteisiin suhtaudumme erittäin toiveikkaasti. Yhteistyö LUVY:n kanssa kalkkikivisuodatusmenetelmässä on erinomainen esimerkki siitä, miten uusia ratkaisuja voidaan kehittää yhdessä,” sanoo Laihonen.
Vaikka kalkkikivisuodatusmenetelmästä tarvitaan vielä lisänäyttöä, myös Suomen vesistösäätiö pitää kokeilua lupaavana.
”Suodattimista ei ole vielä riittävästi tietoa, mutta ne ovat erinomaisia kokeiluja, joiden tuloksia kannattaa seurata tarkasti. On tärkeää, että tällaisia pilotteja saadaan toteutettua, ja UPM on nyt tarjonnut siihen mahdollisuuden”, toteaa vesistösäätiön asiantuntija Vilma Kaukovirta.
Jos menetelmä osoittautuu toimivaksi, sitä voitaisiin soveltaa myös muualla Suomessa.
”Parhaat ratkaisut ovat sellaisia, jotka saadaan valtavirtaan ja osaksi metsätalouden uutta normistoa. Näin voidaan vähentää paineita, joita metsätalous ja ilmastonmuutos aiheuttavat vesistöille ja luonnolle. Metsäyhtiöt voivat omalla esimerkillään näyttää suuntaa ja luoda uusia käytäntöjä, joita myös yksityiset metsänomistajat voivat ottaa käyttöön hyviksi todettuina ja vaikuttavina ratkaisuina.”
