Metsäpalojen torjuntaan tarvitaan kiireesti innovaatioita – Suomessa kehitetään maastokärryä ja drooniparvea
Ilmaston lämpeneminen altistaa yhä useamman alueen maastopaloille. Myös Suomessa riski kasvaa, ja tutkijat kehittävät uusia tehokkaita teknologioita palontorjuntaan.
Maastopalojen määrän ennustetaan lisääntyvän 50 prosentilla vuosisadan loppuun mennessä ilmastokriisin ja maankäytön muutosten seurauksena, todetaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja norjalaisen ympäristökeskus GRID-Arendalin raportissa Spreading like Wildfire.
Metsäpaloalan yrittäjän Marko Hassisen mukaan palot syttyvät herkemmin ja leviävät alueille, jotka aiemmin ovat olleet suhteellisen suojassa.
”Ilmastonmuutos ei merkitse vain sitä, että lämpötila nousee ja metsäpaloja tulee nykyistä enemmän”, Hassinen sanoo.
”Se aiheuttaa pidempiä, kuumempia ja kuivempia jaksoja, jotka lisäävät syttymisriskiä merkittävästi ja tekevät metsäpalojen hallinnasta huomattavasti vaikeampaa.”
Letkukasetti mullistaa palontorjunnan
Itä-Suomen yliopistosta kyberturvallisuuden alalta väitellyt Hassinen on työskennellyt yli kymmenen vuotta Pelastusopiston tutkimus- ja koulutustehtävissä. Viimeiset kolme vuotta hän on kehittänyt ELY-tuen avulla uutta metsäpalojen torjuntajärjestelmää, jonka avulla laaja maastopalo saadaan nopeasti hallintaan pienellä henkilöstömäärällä.
Järjestelmän ytimessä on maastokärry, jossa on oma vesisäiliö ja tasainen lava letkukaseteille. Letkulinjan nopeaan rakentamiseen suunniteltu letkukasetti mahdollistaa letkun paineistamisen välittömästi ja veden oton letkulinjasta samalla, kun linjaa rakennetaan. Näin sammutustyö voi jatkua keskeytyksettä, sillä kärryssä olevaa säiliötä voidaan täyttää jatkuvasti. Veden järjestelmä saa pelastuslaitoksen säiliöautosta tai luonnonvesilähteestä.
“Kevyempi kalusto on helpommin liikuteltavissa ja vaatii vähemmän henkilöstöä, joten menetelmä on käytännöllinen lisä pelastuslaitosten työkalupakkiin”, Hassinen sanoo.
Etelä-Euroopan maissa vakavat maastopalot ovat arkipäivää. Sammutuksessa tukeudutaan usein lentokoneisiin ja helikoptereihin. Suomessa luonnonvesivarannot, kuten järvet ja joet, tarjoavat merkittävän edun, mutta metsäinen maasto on haastava.
Hassisen kehittämä järjestelmä on koekäyttövaiheessa ja valmis mukautettavaksi eri asiakkaiden tarpeisiin, mutta kaupallinen lanseeraus on vielä edessä. Uutta järjestelmää pidetään ainutlaatuisena, sillä se voidaan paineistaa jo letkujen levitysvaiheessa.
“Perinteisesti kaksi palomiestä tekee tunnissa noin 600 metriä letkulinjaa, mutta uuden järjestelmän avulla määrä kolminkertaistuu, ja kaikki vesi on käytettävissä heti ensimmäisestä letkusta alkaen.”
Tehokkuutta pienellä miehityksellä
Uuden järjestelmän suurin etu liittyy henkilöresursseihin.
“Kun kuljettajan tarvitsee vain ajaa ja muu hoituu automaattisesti, pystytään toimimaan tehokkaasti vähemmällä henkilöstöllä”, Hassinen painottaa.
Tämä on ratkaisevaa erityisesti tilanteissa, joissa ensimmäisenä paikalle ehtii vain pieni määrä pelastajia.
Metsäpalokärry ei palvele ainoastaan sammutusta, vaan toimii myös ympäristön ja rakennusten ja esimerkiksi metsäteollisuuden biohakekasojen suojauksessa.
Metsäpalon etenemistä on perinteisesti estetty raivaamalla palokatkoja käsin ja purkutraktoreilla. Metsäpalokärry tuo apua tähänkin Pohjoismaiden hankalissa maastoissa.
Metsäpalokärry on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Innovaatio osoittaa, että uusia teknologioita tarvitaan, kun metsäpalot lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä.
“Kyllähän tämä mahdollistaa ylivoimaisesti nopeamman toiminnan kuin ennen. Se nopeuttaa koko sammutusprosessia merkittävästi”, Hassinen kiteyttää.
Tulevaisuudessa tuhansien droonien parvi kantaa vettä
Kuluneen kesän poikkeuksellisen pitkä hellejakso osoitti, että myös Suomessa tarvitaan uusia keinoja pysäyttää palojen leviäminen jo ennen kuin pieni kipinä johtaa hallitsemattomaan maastopaloon.
Maastoinnovaatioiden rinnalla katseet ovat kääntyneet myös taivaalle. Tekoälyn ohjaama drooniparvi voi tulevaisuudessa havaita metsäpalon jo varhaisessa vaiheessa ja välittää reaaliaikaista tietoa palon etenemisestä sekä ennusteen sen leviämisestä seuraavan tunnin aikana. Tätäkin aihetta on tutkittu Suomi-vetoisesti Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessorin Eija Honkavaaran johdolla.
“Suomessa on erittäin korkeatasoista osaamista keskeisillä alueilla. FireMan-hankkeessa kehitimme menetelmiä, joilla palot voidaan havaita varhaisessa vaiheessa ja seurata niiden etenemistä”, Honkavaara kertoo
“Demonstroimme palojen reaaliaikaista tunnistamista droonin kyydissä olevalla pienellä kameralla ja tietokoneella, mikä osoittaa, että suomalainen droonitutkimus on palontorjunnan alalla kansainvälisesti etulinjassa.”
Honkavaaran mukaan droonien suurin etu ovat niiden mahdollistamat digitaaliset ja skaalautuvat ratkaisut palon nopeaan havaitsemiseen ja tilannekuvan tuottamiseen.
“Kun palo havaitaan aikaisessa vaiheessa, se ei ehdi kasvaa hallitsemattomaksi. Tilannekuvan avulla voidaan kohdentaa toimenpiteet sinne, missä niistä on eniten hyötyä.”
Vuoden 2024 lopulla päättyneessä FireMan-hankkeessa hyödynnettiin myös digitaalista kaksosta – tietokonemallia todellisesta ympäristöstä – jolla voitiin ennustaa palon käyttäytymistä ja suunnitella esimerkiksi palokatkojen sijoittamista.
Honkavaaran mukaan metsäpalojen torjuntaan liittyvä tutkimus jatkuu vilkkaana niin Suomessa kuin globaalisti. Kehitteillä on esimerkiksi suurempia droonimalleja, ja tulevaisuudessa tuhansien pienten droonien parvet voisivat yhdessä kuljettaa merkittäviä vesimääriä.
“Suomessa kehitetään aktiivisesti uusia ratkaisuja paloturvallisuuden parantamiseksi, kuten palon leviämisen estämiseksi. Useat kotimaiset yritykset ovat mukana kehitystyössä, ja osa tuotteista on jo edennyt markkinoille”, Honkavaara sanoo.
Kehitystyöllä on kiire
“Tällä hetkellä jokaisella droonilla on oma pilottinsa, mutta tavoitteena on lisätä autonomiaa ja mahdollistaa useiden droonien yhtäaikainen käyttö. Haasteita aiheuttavat myös ilmatilan hallinta, lainsäädäntö sekä syrjäiset palotilanteet, joissa mobiiliverkot eivät aina toimi”, Honkavaara kertoo.
Droonien on pystyttävä kommunikoimaan keskenään ja välittämään tietoa lennonvalvontaan.
“Arvioisin, että viiden vuoden päästä ollaan paljon pidemmällä. Nyt ollaan vielä tutkimusvaiheessa, mutta demonstrointien ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön avulla sovelluksia voidaan viedä käytäntöön. Autonomisemmat droonijärjestelmät tulevat olemaan osa palontorjuntaa lähivuosina”, Honkavaara sanoo.
Honkavaara muistuttaa kehityksen kiireellisyydestä. Metsäpalot ovat maailmanlaajuinen uhka: pelkästään Euroopassa paloi viime vuonna noin puoli miljoonaa hehtaaria metsää.
“Maastopalot lisääntyvät ilmaston lämmetessä ja kuivuuskausien pitkittyessä. Suomessa riski kasvaa, ja Etelä-Euroopassa valtavat alueet palavat jo vuosittain. Tehokkaat, teknologiaa hyödyntävät menetelmät kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.”