Ilmastonmuutos lisää metsien tuulituhoja – suomalaistutkijat kehittävät karttaa tuhojen ennustamiseksi

Myrskypuu-hankkeen tavoitteena on tuottaa metsien tuulituhoriskeistä avoin, ilmainen ja hyvinkin yksityiskohtainen kartta, jonka uskotaan hyödyttävän metsänomistajia, puunostajia ja metsävakuutusten kehittäjiä.

Yksittäisten metsäkohteiden alttiutta tuulituhoille pyritään ennustamaan tuhoutuneiden metsikkökuvioiden ja niiden naapurikuvioiden ominaisuuksien, paikallisten tuuliolojen ja routakauden pituuden perusteella.

Tuulen nopeuden mukaan ennustetta on hankala tehdä, koska se edellyttäisi, että nopeutta päästäisiin mittaamaan tuhopaikalla juuri silloin kun tuho sattuu.
Niinpä tuloksena on kartta, joka ennustaa tuulituhojen todennäköisyyden vallitsevissa tuulioloissa viiden seuraavan vuoden aikana. Tuulioloilla tarkoitetaan tuulen suunta ja voimakkuutta.

Ennuste tehdään hilan tarkkuudella. Hila on kuvitteellinen maastossa oleva neliö, jonka sivun pituus on 16 metriä. Ennuste kykenee ottamaan ottaa huomioon maaston muodot ja avoimet alueet, kuten järvet.

Myös hakkuuaukkoja koskeva tieto pyritään ottamaan huomioon, mutta sitä pystytään arvioimaan vain karttatiedon ja metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Metsänkäyttöilmoitukset eivät kuitenkaan aina toteudu.

”Se on puute, johon voimme joutua etsimään ratkaisua”, sanoo tutkija Susanne Suvanto Luonnonvarakeskuksesta.

Häiriötietoiseen metsätalouteen

Hankkeen tutkijat puhuvat ”häiriötietoisesta metsätaloudesta”, jota riskikartat tukisivat. Karttojen uskotaan tulevan tarpeeseen, koska ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän tuulituhoja pohjoiseurooppalaisissa metsissä.

Tuhot voivat lisääntyä monta tietä. Ensinnäkin, myrskyjen arvioidaan lisääntyvän. Toiseksi, kun talvet tulevat leudommiksi, routajaksot lyhenevät eikä jäätynyt maa enää ankkuroi puita maahan niin pitkäksi aikaa kuin ennen.

Tuulituhot aiheuttavat menetyksiä puuntuotannolle ja ne saattavat heikentää muitakin metsien tuottamia ekosysteemipalveluita, kuten virkistyspalveluita. Tuulenkaadot katkovat myös sähkölinjoja ja teitä. Jos tuulituhoille alttiit alueet kyetään määrittelemään, kaikkia näitä haittoja voidaan vähentää.

Ennusteen lähtötietona on Valtakunnan metsien inventoinneista saatava tieto tuulituhoista. Metsätuho on hankkeessa määritelty inventointijärjestelmän mukaisesti viisiportaisella asteikolla. Aivan yksittäisten puiden kaatumista mittari ei näytä, mutta suhteellisen pienet tuhot kuitenkin.

”Me tutkimme myös sitä, muuttuisiko ennuste, jos pienimmän tuhoasteen jättää kokonaan pois. Toisaalta ennusteen onnistuminen edellyttää riittävää määrää havaintoja”, sanoo Suvanto.

Tämän kannalta olennainen kysymys kuitenkin kuuluu, esiintyvätkö lievimmät ja isommat tuhot saman tyyppisissä metsiköissä. Suvannon mukaan näyttää siltä, että lievimmän luokan poistaminen ei muuta tuhoennusteen jakaumaa.

Valmista tulee vuonna 2019

Tutkimushankkeen tuloksena syntyy kaikille avoin kartta, jonka voi liittää ajantasaisiin metsävarakarttoihin ja muihin paikkatietoaineistoihin. Kartta myös yhdistää tuulituhoriskien ja puuston arvon.

Karttaa voi katsella sekä verkkoselaimella että paikkatieto-ohjelmistolla, niin tietokoneella kuin mobiililaitteillakin.

Vaikka tuulituhoriskejä on metsäntutkimuksessa on arvioitu ennenkin, Suomessa ei ole ollut tarjolla alueellisesta ja tarkkaa tietoa metsien tuulituhoherkkyydestä.

Nyt tehtävän riskikartan tavoite on metsänhoitotoimien suunnittelun tukeminen. Tavoitteena on julkaista ennustekartat viimeistään vuonna 2019.
Tutkimushanketta rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Luonnonvarakeskus.