”EU:n komissiossa näkyy metsää koskevan tiedon puute”, sanoo IUFRO:n pääjohtaja
Metsää ja metsätaloutta koskevien EU-esitysten kuvitellaan soveltuvan sellaisenaan kaikille maille, vaikka olosuhteet ovat erilaisia, sanoo Metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton pääjohtaja Alexander Buck.
EU:n komissiossa toimii metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton pääjohtajan Alexander Buckin mukaan liian vähän metsäalan ammattilaisia esitysten valmistelutyössä.
”Kun suoraan tai välillisesti metsiä koskevia esityksiä on paljon, niissä näkyy metsää ja metsätaloutta koskevan tiedon puute”, Buck sanoo Audiomedian haastattelussa.
Buck pitää suurimpana ongelmana sitä, että metsiä koskevien esitysten kuvitellaan soveltuvan sellaisenaan kaikille maille, vaikka olosuhteet ovat erilaisia.
”Vaikka Itävalta, Ruotsi ja Suomi ovat metsätaloudessaan kutakuinkin samanlaisia, kaikille EU:n jäsenmaille ne (esitykset) eivät sovi.”
EU-maista Suomi ja Ruotsi kuuluvat boreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Pohjoisesta löytyy myös puutonta ja kitukasvuista tundraa. Keski-Eurooppa kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen ja Etelä-Eurooppa Välimeren kasvillisuuden alueeseen. Itä-Euroopasta, kuten Romaniasta löytyy heinäaroa.
”Tosiasiat perille tehokkaammin”
Kommunikaatiota päätöksentekijöiden ja muiden tahojen kanssa Buck kuvaa haastavaksi.
”Meidän on saatava tosiasiat perille tehokkaammin ja ammattimaisemmin ja osattava puhutella eri sidosryhmiä ja sosiaalisen median käyttäjiä.”
Suhtaudun hyvin epäilevästi siihen, että metsätalous esitetään EU:n aloitteissa yksipuolisena ratkaisuna ilmasto-ongelmaan, kun meidän on ennen kaikkea vähennettävä fossiilisten käyttöä.
Kasvavalla ja uusiutuvalla metsällä on suuri merkitys hiilinieluna ja fossiilisten tuotteiden korvaajana. Silti varsinkin EU:n ilmastopolitiikassa laitetaan Buckin mielestä liikaa toimia metsien varaan.
”Suhtaudun hyvin epäilevästi siihen, että metsätalous esitetään EU:n aloitteissa yksipuolisena ratkaisuna ilmasto-ongelmaan, kun meidän on ennen kaikkea vähennettävä fossiilisten käyttöä”, Buck toteaa.
Esimerkiksi kesäkuussa voimaan tullut EU:n metsäkatoasetus vaatii työläästi luotavan referenssinumeron puuraaka-aineen jäljittämiseksi, vaikka metsätalous ei aiheuta kaikkialla metsäkatoa.
Tutkijoiden pysyttävä neutraaleina
Eurooppalaista metsäkeskustelua Buck pitää jakautuneena.
”Kun keskusteluun osallistuu poliitikkoja, tutkijoita, ympäristöjärjestöjä ja aktivisteja, kaikki kiteytyy kysymykseen, miten metsien suojeluun ja talouteen liittyvät tavoitteet voidaan yhdistää.”
Buckin mukaan tutkimuksen uskottavuus vaatii, että tutkijat pysyvät roolissaan tutkijoina eivätkä esiinny metsäkeskustelun osapuolina.
Tiedän, että EU:n komission suuntaan pyritään vaikuttamaan myös eri tutkijayhteisöjen kautta, mikä saattaa heikentää tieteen uskottavuutta yhtenäisen viestin tuojana.
”Tiedän, että EU:n komission suuntaan pyritään vaikuttamaan myös eri tutkijayhteisöjen kautta, mikä saattaa heikentää tieteen uskottavuutta yhtenäisen viestin tuojana.”
Buckin edustamalla metsäntutkimusjärjestöllä IUFRO:lla on tiedepoliittinen ohjelma. Se tuottaa tieteellistä arviointia, raportteja ja katsauksia päättäjille. IUFRO on maailmanlaajuinen metsätieteiden yhteistyöverkosto. Se yhdistää noin 650 jäsenorganisaatiota ja satoja yksittäisiä tutkijoita yli 125 maasta.
”Pyrimme lisäämään metsien ja metsätalouden ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien ymmärtämistä ja tuottamaan tieteellistä tietoa poliittiseen päätöksentekoon.”
Metsäntutkimus on Buckin mukaan Suomessa korkealla tasolla.
”Suomi näyttää esimerkkiä muun muassa siinä, miten yksityisen sektorin, kuten teollisuuden ja tiedeyhteisön, yhteistyö voi toimia.”
Metsänomistajille korvauksia
Buck vaatii luomaan tapoja, joilla metsänomistajat saavat tuloa hoitamistaan metsistä myös tulevaisuudessa.
”Jos metsiä halutaan suojella hiilivarastoiksi ja luoda ekosysteemipalveluita virkistyskäyttöön, metsänomistajien tulee saada kompensaatiota menettämistään puun myyntituloista.”
Buck vaatii päättäjiltä poliittisia toimia, joilla kannustetaan uusien puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitystyötä sekä puurakentamista.
Metsät ja metsätalous ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi satojen vuosien ajan, miltä ajalta saatua kokemusta voimme hyödyntää myös tulevaisuudessa. Olemme oppineet sopeutumaan menneisyydessä ja sopeudumme myös tulevaisuudessa.
Hän sanoo, että alalle pitäisi antaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahaa uusien tuotteiden kehittämiseen. Varoja tarvitaan myös tieteellisen tiedon kokoamiseen ja synteesiin metsiä ja metsätaloutta koskevan päätöksenteon pohjaksi.
”Globaalin väestökasvun seurauksena maailmassa tarvitaan tulevaisuudessa valtavasti asuntoja ja rakentamista, mikä vaatii uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvua.”
Kaikesta huolimatta Buck sanoo suhtautuvansa myönteisesti tulevaisuuteen.
”Metsät ja metsätalous ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi satojen vuosien ajan, miltä ajalta saatua kokemusta voimme hyödyntää myös tulevaisuudessa. Olemme oppineet sopeutumaan menneisyydessä ja sopeudumme myös tulevaisuudessa. Tieteellä voi olla suuri rooli metsien potentiaalin monipuolisessa hyödyntämisessä”, Buck sanoo Audiomedian haastattelussa.
Lue lisää: EU:n ennallistamisasetus: Asiantuntijat vaativat kansallista päätäntävaltaa
