Kuljetusyrittäjä vaihtoi vähäpäästöisempään biokaasuun: ”Me haluamme näyttää, että olemme jo liikkeellä”
Biokaasu istuu luontevasti Suomen metsäpohjaiseen biotalouteen. Sitä voidaan tuottaa metsäteollisuuden sivuvirroista, kuten hakkeesta ja sahanpurusta – materiaaleista, jotka muuntuvat uusiutuvaksi energiaksi.
Tutkimusten mukaan biokaasu voidaan hyvin käyttää myös sorapintaisilla metsäautoteillä, jotka asettavat erityisiä vaatimuksia kuljetuskalustolle – ja juuri siellä, missä biomassaa kuljetetaan metsistä teollisuuteen.
Vaikka biokaasu on toistaiseksi harvinainen käyttövoima puutavarakuljetuksissa, Suomi on alalla edelläkävijä: kesäkuussa 2022 Kuljetusliike Eskola Oy otti käyttöön Euroopan ensimmäisen raskaan biokaasurekan puutavaran ajoon Metsähallituksen kuljetuksissa Oulun seudulla.
Helmikuussa 2025 Kuljetusliike E. Nousiainen Oy liitti kalustoonsa ensimmäisen nesteytetyllä biokaasulla toimivan yhdistelmäajoneuvon ja suunnittelee jo toisen hankintaa. Tätä investointipäätöstä on vauhdittamassa ST1:n uusi tankkausasema, jonka on määrä valmistua kuljetusliikkeen toiminta-alueelle Riihimäelle ensi vuoden lopulla.
”Jos aikataulu pitää, otamme toisen kaasuauton käyttöön vuoden 2027 alussa”, kertoo Kuljetusliike E. Nousiainen Oy:n toimitusjohtaja Antti Nousiainen.
Jo liikenteessä oleva biokaasurekka on saanut kuljettajilta kiitosta erityisesti tasaisesta ja hiljaisesta ajotuntumasta, mikä parantaa työviihtyvyyttä pitkien ajovuorojen aikana, Nousiainen kertoo.
Tiede tukee siirtymää uusiutuviin polttoaineisiin
Biokaasulla toimiva kuljetuskalusto voi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia verrattuna dieselajoneuvoihin. Lisäksi se tuottaa vähemmän melua ja pienhiukkaspäästöjä, mikä keventää ympäristökuormaa erityisesti taajamissa.
Monet tutkimukset tukevat siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin puutavarakuljetuksissa. Biokaasun rinnalla tutkitaan ja hyödynnetään parhaillaan myös muita uusiutuvia polttoaineita.
Näistä uusiutuva diesel (Hydrotreated Vegetable Oil, HVO), jota valmistetaan jätteistä ja kasviöljyistä, soveltuu nykyisiin dieselmoottoreihin ilman teknisiä muutoksia ja on jo käytössä monilla kuljetusyrityksillä.
Biodieselin (FAME, Fatty Acid Methyl Ester) käyttö puolestaan vaatii sekoittamista fossiiliseen dieseliin, ja sen soveltuvuus riippuu ajoneuvokalustosta.
Raskaisiin metsäkuljetuksiin soveltuvat sähkö- ja vetypohjaiset ratkaisut ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta myös niiden odotetaan tulevaisuudessa täydentävän siirtymää kohti vähäpäästöisempää logistiikkaa.
Tutkijoiden mukaan etenkin nesteytetty biokaasu ja uusiutuva diesel ovat sähköistymisen rinnalla keskeisiä vaihtoehtoja puutavarakuljetusten päästöjen vähentämiseksi.
Itä-Suomen yliopiston ja Metsäteho Oy:n selvitysten mukaan nesteytetyllä biokaasulla toimivat ajoneuvot voivat vähentää päästöjä merkittävästi ja toimia kustannustehokkaasti myös sorapintaisilla metsäautoteillä, jotka asettavat erityisiä vaatimuksia kuljetuskalustolle. Asiasta raportoi Metsätrans-lehti syyskuussa.
LUT-yliopiston tutkimus korostaa, että kuljetusten päästövähennysten kannalta ratkaisevaa on reittien optimointi ja kuormatehokkuus.
Tampereen yliopiston tutkimus tukee tätä näkemystä: älykkäät reittityökalut tekevät biomassan kuljetuksesta sekä edullisempaa että vähäpäästöisempää, erityisesti silloin, kun ne yhdistetään biokaasuun.
Biokaasu on puutavarakuljetuksissa vielä harvinaisuus
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n syyskuussa toteuttaman barometrikyselyn mukaan seuraavan neljän kuukauden aikana 30 prosenttia vastanneista kuljetusyrityksistä oli tekemässä investointeja. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus aiotuista investoinneista kuitenkin hieman pieneni aikaisemmasta selvityksestä: 90 prosenttia yrityksistä kohdistaa autoinvestointinsa edelleen joko kokonaan tai osittain dieseliin.
Syitä tähän voi olla monia. Nousiainen muistuttaa, että biokaasulla toimivat yhdistelmäajoneuvot ovat noin neljänneksen kalliimpia kuin dieselmallit, ja tankkausasemien verkosto on edelleen harva – erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilta puutavarakuljetukset usein alkavat.
”Kuljettajat tankkaavat usein varmuuden vuoksi jo puolikkaalla säiliöllä, koska seuraava asema voi olla satojen kilometrien päässä”, Nousiainen sanoo.
Myös polttoaineen hintakehitys saattaa vaikuttaa kuljetusalan investointipäätöksiin.
Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 2025 nesteytetty biokaasu maksoi keskimäärin 1,87 euroa litralta, kun dieselin hinta oli noin 1,63. Vuoden alussa tilanne oli päinvastainen: diesel maksoi 1,80 euroa litralta ja biokaasu 1,67 – eli viidenneksen nykyistä vähemmän.
Vaikka polttoaineen hintakehitys on viime aikoina suosinut dieselkalustoa, kuljetusyhtiön toimitusjohtaja Nousiainen sanoo, että biokaasu on silti strateginen investointi. Se vastaa metsäteollisuuden suurasiakkaiden, kuten Metsä Groupin ja Stora Enson, kiristyviin ilmastotavoitteisiin ja vastuullisuusvaatimuksiin.
”Tämä meidän biokaasurekkamme on tavallaan myös imagokysymys. Kun puutavaraa kuljetetaan biokaasulla ympäri maata, se kertoo, että halutaan tehdä asiat toisin.”
Nousiainen sanoo, että asiakkaat odottavat konkreettisia tekoja, eivät pelkkiä lupauksia.
”Me haluamme näyttää, että olemme jo liikkeellä.”
Vaihtoehtoiset polttoaineet kasvussa, mutta diesel dominoi yhä
Biokaasurekka Finlandia-talon edustalla oli vain yksi ajoneuvo, mutta sen viesti kantoi kauas: puhtaampi liikenne ja älykkäämpi logistiikka eivät ole enää kaukaisia tavoitteita, vaan konkreettisesti käynnissä olevia muutoksia.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan nesteytetyn biokaasun osuus kuljetusyritysten investointisuunnitelmissa on jo selvässä kasvussa.
Myös kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ennustaa kaasukäyttöisten raskaiden ajoneuvojen määrän kasvavan ainakin vuoteen 2050 saakka.
Kujalan mukaan nesteytetty biokaasu on ollut selvästi suositumpi uusiutuva käyttövoima kuin sähkö. ”Tähän vaikuttaa se, että kalusto toimii paremmin pitkän matkan liikenteessä ja raskaammassa kalustossa.”
Valtaosa suunnitelluista autohankinnoista kohdistuu kuitenkin edelleen perinteiseen teknologiaan. Barometrin mukaan kaasukäyttöiseen kalustoon aikoo investoida 13 prosenttia vastaajista ja sähkökäyttöiseen viisi prosenttia.
Kujala muistuttaa, että luvanvaraisessa liikenteessä käytössä olevista kuorma-autoista 98 prosentilla käyttövoimana on kuitenkin edelleen diesel.
”Kun tällä hetkellä edelleen yhdeksän kymmenestä autoinvestoinnista kohdistuu dieselkäyttöiseen kalustoon, on selvää, että diesel säilyy tavaraliikenteen pääkäyttövoimana vielä pitkälle 2030-luvulle.”
”Samaan aikaan dieselin rinnalle on kuitenkin nousemassa kasvava joukko vaihtoehtoisia käyttövoimia. Tämä asettaa tarpeita lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrätietoiselle ja valtakunnalliselle kehittämiselle”, Kujala päättää.