Jaksollinen metsänkasvatus (periodic cover silviculture)
Suomessa on 1900-luvulla otettu asteittain käyttöön metsänhoidon tapa, jossa metsää hoidetaan päätehakkuuseen katkeavin, kiertoajaksi kutsutuin jaksoin. Sen tarkoitus on jäljitellä metsän luonnollista kehitystä eli sukkessiota, missä eri sukkessiovaiheet ja elinympäristöt vallitsevat eri vaiheissa.
Kiertoaika päättyy päätehakkuuseen, jota pidetään myös metsän uudistamisen alkuna, mistä johtuen päätehakkuuta kutsutaan toisinaan uudistushakkuuksi. Päätehakkuu voi olla avohakkuu, siemenpuuhakkuu tai suojuspuuhakkuu.
Avohakkuussa kaadetaan metsänhoidon ohjeista riippuen kaikki tai lähes kaikki metsän puut. Käytännössä metsäsertifiointi kuitenkin edellyttää, että jokaiselle avohakatulle hehtaarille jätetään 5–10 säästöpuuta, joita ei kaadeta ja joita ei saa viedä metsästä koskaan pois.
Siemenpuuhakkuussa hehtaarille jätetään 50–150 siemenpuuta, joiden siemenistä uuden metsän on tarkoitus syntyä päätehakkuun jälkeen. Tällaista siemenpuiden metsikköä kutsutaan siemenpuuasennoksi.
Suojuspuuhakkuuta käytetään kuusikoiden hakkuussa, kun on tarkoitus, että hakkuualueelle kasvaa jatkossakin kuusikko. Siinä jätetään hehtaarille normaalisti 200–400 suojuspuuta suojaamaan varjossa viihtyviä kuusentaimia.
Päätehakkuun jälkeen metsä joko viljellään – millä tarkoitetaan kylvöä tai istutusta – tai käytetään luontaista uudistamista, jos päätehakkuun menetelmänä on ollut siemenpuuhakkuu. Kun taimikko on vakiintunut, siemen- tai suojuspuut poistetaan ylispuuhakkuussa. Luontaisesti hakkuuaukealle ensimmäisenä levittäytyviä puulajeja kutsutaan pioneeripuiksi. Luontainen uudistuminen on aina viljelyä tehokkaampaa ja kaikissa suomalaismetsissä kasvavista puista yli neljä viidesosaa onkin luontaisesti syntyneitä.
Uudistamisen yhteydessä maanpinta usein muokataan.
Kiertoaika kestää Etelä-Suomessa normaalisti 60–80 vuotta. Kiertoajan päättyessä metsää sanotaan hakkuu- tai uudistuskypsäksi. Kiertoajan kuluessa metsässä tehdään taimikonhoitoja, nuoren metsän hoitoa ja harvennushakkuita. Metsä saa kuitenkin avohakata myös ennen kuin se on hakkuukypsä.
Katso video männyn kylvöstä. Katso video metsän istutuksesta ja video koneellisesta metsän istutuksesta.
