Uusi puu kertoo uusista puupohjaisista ratkaisuista, niiden yhteiskunnallisesta vaikutuksesta ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Tutustu mihin puu pystyy Uusipuu.fi-sivustolla.
Pakkausteollisuus etsii ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille. VTT ja Stora Enso ovat kehittäneet puupohjaisen suojakerroskalvon elintarvikepakkauksiin.
Pakkausteollisuus haluaa pienentää ympäristöjalanjälkeään kehittämällä uusi biopohjaisia kalvoja nestekartonkipakkauksiin. Nestepakkauksissa käytettävä kalvo on ohut, mutta sen materiaalilla on merkitystä, sillä pakkauksia valmistetaan ja myydään valtavat määrät maailmanlaajuisesti. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla ja biohajoavilla materiaaleilla voi vähentää merkittävästi pakkausten hiilidioksidipäästöjä.
Suojakalvo tarvitaan, jotta varmistetaan elintarvikkeen hyvä säilyvyys. Yleensä esimerkiksi maito- ja mehupakkausten sisäpinnasta löytyvä suojakerroskalvo eli barrier on valmistettu muovista tai alumiinista.
Teknologian tutkimuskeskus VTT ja maailman suurimpiin nestepakkauskartonkien valmistajiin kuuluvan Stora Enso ovat kehittäneet uudenlaisen suojakalvon mikrofibrilloidusta selluloosasta (MFC). Lähes sataprosenttisesti puupohjainen, myrkytön materiaali soveltuu elintarvikepakkauksiin.
Kalvo suojaa pakkauksen sisältöä, eikä se läpäise happea. MFC myös hajoaa ja maatuu luonnossa. Pakkaukset voidaan kierrättää kartonkikeräyksessä.
MFC:stä ja lisäaineista valmistettava kalvo on hyvin ohut, vain 0,02–0,03 millimetriä. Lisäaineena käytetään esimerkiksi sorbitolia, jolla kalvoon saadaan venyvyyttä.
VTT on kehittänyt yhdessä Stora Enson kanssa pilottitehtaalla myös teknologiaa MFC-kalvon tuottamiseksi. Sitä on jo pystytty valmistamaan kilometrien pituisia rullia. Se osoittaa, että tuote skaalautuu teolliselle tasolle.
”Tämä projekti on entisestään vahvistanut kykyämme validoida uusi materiaali-innovaatio, viedä se läpi koko kehityspolun laboratoriomittakaavasta pilotointivaiheeseen ja osoittaa sen tekninen kannattavuus asiakkaalle”, VTT:n johtava tutkija Riku Pihko toteaa VTT:n tiedotteessa.
