Terveydenhoidossa ja lääketieteessä tarvitaan yhä enemmän kertakäyttöisiä hygieniatuotteita, kuten kasvomaskeja. Kuitukankaasta valmistettuja tuotteita on kaikkialla arjessamme. Lähes 80 prosenttia niistä on valmistettu öljypohjaisista eli fossiilisista ja uusiutumattomista raaka-aineista.
Kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus ja Euroopan komission kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä rajoittava SUP-direktiivi luovat kysyntää uusiutuvista raaka-aineista valmistetuille kuitukankaille. Esimerkiksi nykyisin käytössä olevia kasvomaskeja ei käytön jälkeen voi kierrättää kuin polttamalla ne energiaksi.
Future of Nonwovens (FoN) -hanke pyrkii vastaamaan kysyntään. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoiman hankkeen tavoitteena on korvata vähintään puolet Euroopassa ja Yhdysvalloissa valmistetuista öljypohjaisista kuitukankaista biopohjaisilla ratkaisuilla.
Hanke tuo yhteen kaikki suomalaiset kuitukangasvalmistajat, kuten Suominen, Anpap, Valmet, Fortum, Metsä Spring, CH Polymers, UPM ja Infinited Fiber Company. Hanke kattaa koko arvoketjun raaka-aineesta kuitukankaaseen asti.
”Meillä on kaikki tarvittava teollinen osaaminen”, kertoo Suomisen tutkimus- ja kehityspäällikkö Miika Nikinmaa.
FoN-hankkeessa kehitetään havusellusta ja uusista selluloosapohjaisista tekstiilikuiduista kuitukangasmateriaaleja, jotka ovat biohajoavia ja kompostoituvat. Raaka-aineiksi sopivat myös kierrätystekstiilit, kuten käytetyt T-paidat ja farkut.
Hankkeessa pyritään myös kehittämään ilmarainausta kestävien kuitukankaiden ja kuitukomposiittien valmistusmenetelmänä. Esimerkiksi paperin valmistuksessa paperikoneen läpi menevä raina muuttuu märkärainauksessa vesi-kuituseoksesta paperiksi. Ilmarainauksessa kuitumassa sekoitetaan ja levitetään rainaksi puhaltavan ilman avulla.
”Ilmarainauksen etuna on vedettömyys, jolloin myöskään kuivaamiseen ei kulu energiaa”, sanoo VTT:n erikoistutkija Taina Kamppuri.
”Lisäksi tutkimme biopohjaisten kemikaalien käyttöä sideaineena”, sanoo Kamppuri.
Vastuullisesti tuotettujen kuitukankaiden markkina kasvaa nopeasti, 10–11 prosenttia vuodessa. FoN-hankkeen myötä kuitukangasteollisuuden uudistamisen arvioidaan lisäävän Suomen vientiä 1,2 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.
