Kuusivaltaisia metsiä tappavien tuhohyönteisten määrät ovat kasvussa ja tuhoalueet leviävät vuosi vuodelta yhä pohjoisemmaksi.
Ajantasaista tietoa esimerkiksi kirjanpainajatuhojen ennakointia ja hallintaa varten kerätään yhä useammin drooneilla, jotka mittaavat ja kuvaavat etäältä metsiä ja tuottavat niistä tarkkaa tietoa jatkoanalyysiä varten.
Kolilla käytettiin ensimmäistä kertaa uudenlaista ilmalaivadroonia. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa käytetty Kelluun ilmalaiva käyttää polttoaineenaan vetyä, joten jopa 12 tunnin päivittäinen lento ei aiheuta ilmaan hiilidioksidipäästöjä. Kolilla ilmalaivaa on ohjattu Joensuusta käsin ilman näköyhteyttä.
”Lentämisestä vastaa autopilotti, ja tarkat kamerajärjestelmät kuvantavat ympäristöä tarkasti”, kertoo Kelluun operatiivinen johtaja Jiri Jormakka tiedotteessa.
Kelluun multispektriteknologialla varusteltu korkearesoluutioinen kuvaaja havaitsee alkavan kirjanpainajatuhon jo silloin, kun puissa ei näy vielä ihmissilmälle havaittavia muutoksia.
”Ilmalaivadroonit tuovat ketteryyttä ja nopeutta monitorointiin. Niillä voidaan lentää pilvien alla ja ne ovat vähäpäästöisempiä ja edullisempia kuin lentokoneet tai helikopterit. Etenkin autonomisia drooneja yhdistettyinä tekoälyyn voidaan hyödyntää laajasti tieteen ja yhteiskunnan käytössä. Kirjanpainajatuhojen hallinta on tästä oiva esimerkki”, tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta sanoo.
