Moderni puukoulu vähentää päästöjä ja vakuuttaa kävijänsä – ”Äänimaailma on todella rauhallinen”
Modernit puukoulut saavat käyttäjiltään kiitosta erityisesti erinomaisesta akustiikasta ja raikkaasta sisäilmasta. Yksi uusimmista puukouluista on Helsingin luonnontiedelukio Kumpulanmäellä.
Helsingin luonnontiedelukion rehtori Kaisa Tikka huomasi jo ensikäynnillä, että uusi lukiorakennus oli erilainen kuin aiemmat.
”Olen aikaisemminkin muuttanut koulurakennukseen heti sen valmistumisen jälkeen. Kumpulaan muuttaminen oli ihan uudenlainen kokemus. Vastassa oli ihanan raikas puun tuoksu, eikä lainkaan sellaista rakennuspölyä”, Tikka kertoo.
Helsingin luonnontiedelukio eli Hellu sijaitsee Kumpulanmäellä, Helsingin Yliopiston kampusalueella. Viisikerroksinen puurakennus kohoaa komeana mäen päällä. Luokkahuoneista avautuu hulppeat näkymät Vanhankaupunginlahdelle asti.
Rakennuksen julkisivu on harmaantuvaa pystylautaa, sisätiloissa massiivipuurakenne on pääosin näkyvissä. Swecon mukaan rakennus sisältää yli 1700 kuutiota puuta.
Puu mahdollisti vähäpäästöisemmän rakentamisen
Kun uutta lukiorakennusta lähdettiin suunnittelemaan kampusalueelle, oli suhteellisen selvää, että se halutaan tehdä puusta, kertoo Helsingin Yliopiston rakennuttajainsinööri Anne Pitkänen.
”Yliopisto rakennuttaa enää harvoin uutta, enemmän korjataan olemassa olevia rakennuksia. Mutta kun uudisrakennukselle tuli tarve, haluttiin suosia vähäpäästöisempää puurakentamista, jolla on paljon muitakin etuja, kuten laadukas sisäilma, hyvä akustiikka ja visuaalinen miellyttävyys”, Pitkänen sanoo.
Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan puurakentaminen voi vähentää uusien rakennusten alkuvaiheen päästöjä lähes kolmanneksen.
Kahden lukukauden kokemuksella moni näistä eduista on todettu todeksi. Rehtori Kaisa Tikka kehuu erityisesti rakennuksen akustiikkaa.
”Akustiikka on mielettömän hyvä. Siihen vaikuttaa tietysti moni muukin asia kuin puurakenne, mutten ole koskaan työskennellyt koulussa, jossa se olisi näin hyvä”, Tikka iloitsee.
Hän antaa paljon arvoa myös tilojen valoisuudelle ja kauniille puupinnoille.
”Kyllähän puu on todella kaunis materiaali. Tilojen visuaalisuudella on suuri vaikutus viihtyvyyteen ja sitä kautta oppilaiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Oppilaatkin tykkäävät paljon puutiloista, valoisuudesta ja siitä, ettei ole vain valkoisia seiniä”, Tikka sanoo.
Puiset pulpetitkin ovat hiilivarasto
Noin vuosi Helsingin luonnontiedelukion jälkeen myös Espoon Tiilstilään valmistui puurakenteinen koulu ja päiväkoti. Moderneja puukouluja löytyy myös muun muassa Helsingin Pakilasta, Oulusta, Kuhmosta ja Imatralta.
Trendi ei ole vain suomalainen: esimerkiksi Berliinissä tehtiin muutama vuosi sitten päätös rakentaa yli 30 uutta puukoulua.
”Juuri nyt meillä ei ole suunnitteilla uusia rakennuksia, mutta jos tarve tulee, niin uskon, että jatkamme puurakentamisen linjalla, koska Kumpulan lukiosta sekä Hyytiälän metsäasemalta on niin hyvät kokemukset”, sanoo rakennuttajainsinööri Pitkänen.
Pitkäsen mukaan ympäristöystävällisyys on huomioitu luonnontiedelukiossa monin tavoin. Koulussa on käytössä muun muassa aurinkopaneelit ja maalämpö.
Kauniit puiset huonekalut täyttävät ensimmäisen kerroksen aula- ja ruokasalitilat. Luokissa on käytössä vanhat, kokopuiset pulpetit.
”Ne on vain hiottu ja kunnostettu ennen tänne muuttoa. Kokopuisina niiden elinkaari on todella pitkä, mikä on hieno juttu”, rehtori Tikka kiittelee.
Rakentaminen onnistui ilman sääsuojahuppua
Kumpulan lukiorakennuksen rakentaminen käynnistyi kesällä 2021 ja valmistui kahden vuoden kuluttua kesällä 2023. Rakennuttajainsinööri Anne Pitkäsen mukaan kaikki sujui aikataulussa ja erinomaisesti. Ainoastaan rakennusluvan saamisessa meni hieman suunniteltua pidempään.
”Se johtui paloturvallisuudesta, johon on puurakennuksissa aina kiinnitettävä erityistä huomiota. Nekin asiat ja reunaehdot ovat täysin ratkaistavissa suunnittelupöydällä”, Pitkänen sanoo ja kertoo, että Kumpulan lukiorakennuksessa on käytössä muun muassa palonsuojakäsittely, palo-osastointi ja sprinklerit.
Rakentamisen kannalta poikkeuksellista oli se, ettei korkealla mäen päällä sijaitsevaa viisikerroksista rakennusta rakennettu sääsuojahupun alla vaan taivasalla.
”Suojahupun tekeminen tällaisissa olosuhteissa olisi ollut todella haastavaa ja kallista. Niinpä etsimme muita ratkaisuja ja päädyimme muun muassa väliaikaisiin vedenpoistoreitteihin, jotta vesi ei jää rakenteisiin. Tietysti seurasimme – ja seuraamme – jatkuvasti CLT-elementtien käyttäytymistä ja kosteutta”, Pitkänen kertoo.
Nyt kun lukio on ollut toiminnassa kahden kokonaisen lukukauden ajan, Pitkäsen mukaan uskaltaa jo sanoa, että rakennus toimii juuri niin kuin sen pitää.
”Juuri mitään korjattavaa ei ole ollut joitain ihan minimaalisia viilauksia lukuun ottamatta. Käyttäjät eli opettajat ja lukiolaiset ovat tyytyväisiä, mikä on meille se suurin palkinto”, Pitkänen sanoo.
Käyttäjiä Helsingin luonnontiedelukiolla on paljon. Opiskelijoita on noin tuhat, vaikka alun peri tilat mitoitettiin 900 oppilaalle. Rehtori Tikan mukaan tilanne johtuu lukiotilojen puutteesta Helsingissä.
”Vaikka väkeä piisaa todella paljon, täällä on tosi rauhallinen äänimaailma, eikä käytön jälkiäkään juuri vielä näy missään”, rehtori Kaisa Tikka kiittelee puukouluaan.