Lohduton tutkimustulos: Hakkuiden vähentäminen EU:ssa lisäisi hakkuita muualla maailmassa – ja maksaisi EU:lle valtavasti
EU:n ympäristötavoitteiden mukaiset metsänhakkuiden vähentämiset lisäävät merkittävästi hakkuita muualla maailmassa, ilmenee tuoreesta yliopistotutkimuksesta.
- Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan EU:n metsänhakkuiden vähentäminen lisäisi hakkuita muualla maailmassa merkittävästi.
- Hakkuut siirtyisivät alueille, joissa metsien suojelu on heikompaa.
- Tämä heikentäisi EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden (LULUCF ja biodiversiteettistrategia) globaalia vaikuttavuutta.
- Metsäteollisuuden tuotanto ja taloudelliset hyödyt siirtyisivät pois EU:sta.
- Puutuotteiden väheneminen ja korvaaminen haitallisemmilla materiaaleilla heikentäisi entisestään hakkuiden vähentämisen ilmastohyötyjä.
- Tutkimus korostaa globaalien ratkaisujen merkitystä ilmasto- ja ympäristötavoitteissa.
EU:n vähentäessä metsien hakkuita, hakkuut lisääntyvät merkittävästi muualla maailmassa. Lisäksi myös metsäteollisuuden tuotantoa vuotaisi ulos EU:sta. Näin kävisi, mikäli EU:ssa saavutettaisiin LULUCF:n mukaiset hiilinielutavoitteet.
Tiedot ilmenevät metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallion tutkimushankkeen alustavista tuloksista. Tulosten mukaan EU-alueen hakkuiden vähennyksestä kaksi kolmasosaa korvautuisi hakkuiden lisäyksellä muualla maailmassa. Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.
Niin sanottu hakkuuvuoto heikentää EU:n biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteiden globaalia vaikuttavuutta merkittävästi.
Tutkimushankkeen alustavat tulokset esiteltiin joulukuussa Helsingissä. Kallio työskentelee ympäristö- ja biotieteiden yliopistossa Norjassa.
LULUCF:ta varten EU-maat raportoivat hiilidioksidipäästöistä (CO2) ja hiilidioksidin poistosta.
Alustavien tulosten mukaan LULUCF-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen sekä EU:n biodiversiteettistrategia vaatisivat 132 miljoonan kuutiometrin vähennyksen EU-maiden sekä Norjan hakkuissa. Määrää verrataan vuoden 2035 niin sanottuun perusuran mukaiseen kehitykseen.
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luotokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Eniten hakkuita vuotaisi EU:sta Pohjois-Amerikkaan (38 prosenttia), Etelä-Amerikkaan (25 prosenttia) ja Kiinaan ja muualle Aasiaan (19 prosenttia).
Trooppisten metsien tila heikentyy
Samalla hakkuiden haitat ulkoistetaan EU:sta muualle, kun hakkuut siirtyvät maihin, joissa riskit biodiversiteetin heikkenemisestä ovat EU:n aluetta suuremmat.
Hakkuut lisääntyisivät maissa, joissa esimerkiksi metsien lajirikkaus on suurempi, suojelualueiden kattavuus heikompi ja metsien käyttö heikommin valvottua. Metsien tila uhkaa heikentyä erityisesti trooppisissa maissa.
”LULUFC:n tavoitteiden saavuttaminen moninkertaistaisi biodiversiteetin heikkenemisen riskin muualla maailmassa”, Kallio totesi julkistustilaisuudessa.
Tutkimuksen mukaan hakkuiden väheneminen EU:ssa johtaisi ilmakehän hiiltä pitkäaikaisesti sitovien puutuotteiden tuotannon alenemiseen, jolloin puutuotteiden hiilinielut heikkenevät.
Kun puu korvataan muilla materiaaleilla kuten muovilla tai teräksellä, päästöt voivat kasvaa sekä tuotantovaiheessa että elinkaaren lopussa. Myös metsäsektorin taloudellisia hyötyjä menetettäisiin EU:n alueelta muualle. Teollisuustuotanto vähenee aluksi ennen kaikkea saha- ja levyteollisuudessa.
”Tämä tarkoittaa valtavaa tulonsiirtoa EU:sta muualle, mutta sillä saatavat ilmastohyödyt ovat lähes olemattomat. EU:n päättäjien pitäisi harkita uudelleen, mikä on metsien asema ilmaston pelastamisessa. Tavoitteiden saavuttaminen johtaa järjettömiin kustannuksiin”, Kallio sanoi.
”EU:n politiikkakeinot tehottomia”
Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson korosti julkistustilaisuudessa EU:n metsäpolitiikan globaalin vaikutusarvioinnin tärkeyttä.
”Merkittävät hakkuuvuodot EU:sta muualle maailmaan osoittavat EU:n politiikkakeinojen tehottomuutta”, Fredrikson sanoi.
Tutkimushankkeessa Kallio vertasi skenaarioanalyysillä metsäsektorin kehitystä EU:n politiikkatoimien kanssa sekä ilman niitä. Hankkeessa vertailtiin politiikkatoimista EU:n biodiversiteettistrategian sekä LULUCF-asetuksen vaikutuksia vuoteen 2035 asti.
Tutkimusta kommentoinut Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä kommentoi, että julkaistut tutkimustulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa.
”Tulos on aika lohduton, mutta se ei poista tarvetta ilmasto- ja biodiversiteettityölle, vaan korostaa ennen kaikkea globaalien mekanismien tärkeyttä”, Kniivilä sanoi.
Biodiversiteettistrategiaa koskevat tulokset ovat uusia. Artikkeli Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and biodiversity on parhaillaan vertaisarvioitavana.
Lue lisää: Lista: 6 metsäyhtiöiden käytännön tekoa talousmetsien luonnonhoidon hyväksi
Lue lisää: Forbes noteerasi suomalaisten metsäyhtiöiden luonnonhoitotoimet