Lohduton tutkimustulos: Hakkuiden vähentäminen EU:ssa lisäisi hakkuita muualla maailmassa – ja maksaisi EU:lle valtavasti

Ilmastonmuutos

Tukkeja Amazonin alueella. Kuva: Shutterstock
Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan EU:n metsänhakkuiden vähentäminen lisäisi hakkuita muualla maailmassa merkittävästi.

EU:n ympäristötavoitteiden mukaiset metsänhakkuiden vähentämiset lisäävät merkittävästi hakkuita muualla maailmassa, ilmenee tuoreesta yliopistotutkimuksesta.

  • Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan EU:n metsänhakkuiden vähentäminen lisäisi hakkuita muualla maailmassa merkittävästi.
  • Hakkuut siirtyisivät alueille, joissa metsien suojelu on heikompaa.
  • Tämä heikentäisi EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden (LULUCF ja biodiversiteettistrategia) globaalia vaikuttavuutta.
  • Metsäteollisuuden tuotanto ja taloudelliset hyödyt siirtyisivät pois EU:sta.
  • Puutuotteiden väheneminen ja korvaaminen haitallisemmilla materiaaleilla heikentäisi entisestään hakkuiden vähentämisen ilmastohyötyjä.
  • Tutkimus korostaa globaalien ratkaisujen merkitystä ilmasto- ja ympäristötavoitteissa.

EU:n vähentäessä metsien hakkuita, hakkuut lisääntyvät merkittävästi muualla maailmassa. Lisäksi myös metsäteollisuuden tuotantoa vuotaisi ulos EU:sta. Näin kävisi, mikäli EU:ssa saavutettaisiin LULUCF:n mukaiset hiilinielutavoitteet.

Tiedot ilmenevät metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallion tutkimushankkeen alustavista tuloksista. Tulosten mukaan EU-alueen hakkuiden vähennyksestä kaksi kolmasosaa korvautuisi hakkuiden lisäyksellä muualla maailmassa. Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.

Niin sanottu hakkuuvuoto heikentää EU:n biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteiden globaalia vaikuttavuutta merkittävästi.

Kartta globaalista hakkuuvuodosta.
LULUCF-nielutavoitteiden saavuttaminen johtaisi merkittävään hakkuuvuotoon muualle maailmaan. Kartassa on kuvattu eri alueiden osuus hakkuulisäyksestä: 86 Mm3 vuonna 2035. Kuva: Maarit Kallio

Tutkimushankkeen alustavat tulokset esiteltiin joulukuussa Helsingissä. Kallio työskentelee ympäristö- ja biotieteiden yliopistossa Norjassa.

LULUCF:ta varten EU-maat raportoivat hiilidioksidipäästöistä (CO2) ja hiilidioksidin poistosta.

Alustavien tulosten mukaan LULUCF-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen sekä EU:n biodiversiteettistrategia vaatisivat 132 miljoonan kuutiometrin vähennyksen EU-maiden sekä Norjan hakkuissa. Määrää verrataan vuoden 2035 niin sanottuun perusuran mukaiseen kehitykseen.

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luotokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Eniten hakkuita vuotaisi EU:sta Pohjois-Amerikkaan (38 prosenttia), Etelä-Amerikkaan (25 prosenttia) ja Kiinaan ja muualle Aasiaan (19 prosenttia).

Trooppisten metsien tila heikentyy

Samalla hakkuiden haitat ulkoistetaan EU:sta muualle, kun hakkuut siirtyvät maihin, joissa riskit biodiversiteetin heikkenemisestä ovat EU:n aluetta suuremmat.

Hakkuut lisääntyisivät maissa, joissa esimerkiksi metsien lajirikkaus on suurempi, suojelualueiden kattavuus heikompi ja metsien käyttö heikommin valvottua. Metsien tila uhkaa heikentyä erityisesti trooppisissa maissa.

”LULUFC:n tavoitteiden saavuttaminen moninkertaistaisi biodiversiteetin heikkenemisen riskin muualla maailmassa”, Kallio totesi julkistustilaisuudessa.

Tutkimuksen mukaan hakkuiden väheneminen EU:ssa johtaisi ilmakehän hiiltä pitkäaikaisesti sitovien puutuotteiden tuotannon alenemiseen, jolloin puutuotteiden hiilinielut heikkenevät.

Kun puu korvataan muilla materiaaleilla kuten muovilla tai teräksellä, päästöt voivat kasvaa sekä tuotantovaiheessa että elinkaaren lopussa. Myös metsäsektorin taloudellisia hyötyjä menetettäisiin EU:n alueelta muualle. Teollisuustuotanto vähenee aluksi ennen kaikkea saha- ja levyteollisuudessa.

”Tämä tarkoittaa valtavaa tulonsiirtoa EU:sta muualle, mutta sillä saatavat ilmastohyödyt ovat lähes olemattomat. EU:n päättäjien pitäisi harkita uudelleen, mikä on metsien asema ilmaston pelastamisessa. Tavoitteiden saavuttaminen johtaa järjettömiin kustannuksiin”, Kallio sanoi.

”EU:n politiikkakeinot tehottomia”

Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson korosti julkistustilaisuudessa EU:n metsäpolitiikan globaalin vaikutusarvioinnin tärkeyttä.

”Merkittävät hakkuuvuodot EU:sta muualle maailmaan osoittavat EU:n politiikkakeinojen tehottomuutta”, Fredrikson sanoi.

Tutkimushankkeessa Kallio vertasi skenaarioanalyysillä metsäsektorin kehitystä EU:n politiikkatoimien kanssa sekä ilman niitä. Hankkeessa vertailtiin politiikkatoimista EU:n biodiversiteettistrategian sekä LULUCF-asetuksen vaikutuksia vuoteen 2035 asti.

Tutkimusta kommentoinut Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä kommentoi, että julkaistut tutkimustulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa.

”Tulos on aika lohduton, mutta se ei poista tarvetta ilmasto- ja biodiversiteettityölle, vaan korostaa ennen kaikkea globaalien mekanismien tärkeyttä”, Kniivilä sanoi.

Biodiversiteettistrategiaa koskevat tulokset ovat uusia. Artikkeli Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and biodiversity on parhaillaan vertaisarvioitavana.

Lue lisää: Lista: 6 metsäyhtiöiden käytännön tekoa talousmetsien luonnonhoidon hyväksi

Lue lisää: Forbes noteerasi suomalaisten metsäyhtiöiden luonnonhoitotoimet

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

3 kommenttia

  • Erittäin hyvä tutkimusjulkaisu ja toivottavasti julkaistaan riittävän monessa maamme tiedotusvälineessä.
    Toimenpiteet,joita nyt vaaditaan eräiltä tahoilta tehtäviksi,ovat täysin käsittämättömiä. Asia,jonka tähden toimenpiteitä pitäisi tehdä, on hyväksyttävä, mutta väärät toimenpiteet ehdotuksina. Jos tarkastelee metsiemme historiaa ja toimenpiteitä,miten ne on saavutettu niin Suomessa ja myöskin Ruotsissa ,on täysin järjen vastaista nuo metsiin vaaditut toimenpiteet. Itse olen ensimmäiset metsälliset askeleet ottanut 1954 ja metsällisen koulutukseni ansiosta työurallani nähnyt lähes 30 maan metsät ja saanut tutustua niiden käsittelyyn.
    Toki sydämeni on edelleen metsissä ja lähes päivittäin netti mahdollistaa eri maissa tapahtuvan keskustelun metsien osalta,joka osaltaan tukee omia kokemuksia.

  • Tämä on ollut jo näköpiirissä ja on hyvä että tähän saadaan myös tutkimuksellista vahvistusta.

  • On varsin mieletöntä rajoittaa ilmastopoliittisista syistä suomalaisten talousmetsien käyttöä, koska on ilmi selvää, että metsiä hakataan sitten muualla. Näissä muualla tapahtuvissa aukkohakkuissa ei varmaankaan kanneta liioin mitään huolta metsien uudistumisesta.
    Suomessa aukkohakkuunkin jälkeen jo lainkin perusteella on pakko huolehtia metsän uudistamisesta.
    Siksi mielestäni on täysin hölmöläisten hommaa ilmastopoliittisista syistä edes ajatellakaan metsien hakkuiden rajoituksia.
    Mitä paremmin suomalaiset metsät kasvavat, sitä enemmän ne sitovat ja varastoivat puujalosteissakin hiilidioksidia. Järkevä metsätalous on Suomessa parasta ilmastopolitiikkaa.

Kirjoita kommentti